Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla vaatii hallitusta uudistamaan hallitusohjelman koronakriisin jäljiltä. Etlan tiistaina julkaistussa Muistio hallitukselle – talouspolitiikan linjat syksyllä 2020 -julkaisussa todetaan, että hallitusohjelmaa olisi uudistettava, koska talouskasvua on saatava nopeammaksi ja työllisyyttä paremmaksi.
Finanssipolitiikka Suomessa on Etlan mielestä epäonnistunut viime vuosina. Koronakriisistä toipuva Suomen talous ei voi laitoksen mielestä enää jatkossa perustua hallituskauden ensimmäisen vuoden laaja-alaiseen menojen lisäykseen.
”Tavoitteeksi on otettava toipumisen varmistaminen, työllisyysloikka ja julkisen talouden alijäämän sulattaminen. Finanssipolitiikan linja pitää muuttaa vastuulliseksi ja pandemian hoidon hybridistrategian toimivuus on turvattava. Jäljellä oleva hallituskausi kannattaa keskittää talouden toipumisen varmistamiseen sekä pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi”, muistiossa todetaan.
− Puskureita ei ole kerätty, vaikka taloudessa oli jo Sipilän hallituksen aikana nousukausi. Myös tuottavuusloikka jäi torsoksi, nyt tarvitaan sen lisäksi vielä työllisyysloikka. Koronan tukitoimet ovat olleet pääosin onnistuneita, mutta elvytys tulee lopettaa sitä mukaa kun yksityinen sektori normalisoituu. Avainasemassa on kilpailukyky, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju tiedotteessa.
Etlan mielestä työmarkkinoiden toimivuutta ja kriisien sietokykyä on parannettava paikallisella sopimisella.
”Työttömyysturvan ehtoja olisi kiristettävä ja eläkeputki poistettava. Julkinen palkkatuki tulisi lopettaa ja säästyneet varat ohjata työnhakijoiden henkilökohtaiseen palveluun. Asiantuntijoiden maahanmuuton kannusteita on lisättävä. Eriarvoisuuden vähentämiseksi oppivelvollisuusikää tulisi nostaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille työttömiksi jääville”, julkaisussa todetaan.
Talous kasvaa tulevana vuonna
Vaikka talous ei kasvaisi loppuvuonna enää lainkaan, Etlan mukaan bruttokansantuotteen pudotus jää − nykyisten tilastojen perusteella − viiteen prosenttiin.
”Ensi vuonna talous kasvaa selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. Alijäämää jää julkiseen talouteen jopa vuosikymmeneksi, ja sen sulattamista vaikeuttavat ikääntymisen mukanaan tuomat menopaineet sekä EU:n budjetin ja elvytyspaketin maksut. Turha elvytys vaarantaa Suomen velkakestävyyden turvaamisen”, muistiossa todetaan.
Jotta julkinen talous saadaan tasapainoon tulevina vuosina, on Etlan mukaan sopeutustarve suuri. Velkasuhteen painaminen takaisin 60 prosentin tasolle vaatisi yli 4 prosentin sopeutusta suhteessa bkt:hen eli runsaat 11 miljardia euroa.
Fokus työllisyyteen ja vientikilpailukykyyn
Tuotannon vientikilpailukyky on Etlan mukaan kääntymässä Suomessa uudelleen laskuun.
− Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tarvitsee nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Ongelma on, että aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen auttaa tässä vain vähän. Toimenpiteisiin pitäisi osoittaa jopa puoli miljoonaa työtöntä, jotta työllisyys kasvaisi edes 30 000 hengellä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät auta, jos Suomen vientikilpailukyky ei ole kunnossa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Työllisyyden kohentaminen on Etlan mielestä paras tapa myös pienentää kestävyysvajetta. Yhdenkin prosenttiyksikön parannus työllisyydessä vähentää laitoksen mukaan pitkän aikavälin sopeutustarvetta hieman vajaa miljardi euroa.