– Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat shokit voivat leikata Suomen bruttokansantuotteesta arviolta 1–2 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus kolumnissaan.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisee kevään laajan suhdanne-ennusteen tämän viikon torstaina.
Lehmuksen mukaan Venäjän hyökkäyksen talousvaikutuksia on hyvä yrittää ymmärtää pilkkomalla todennäköiset vaikutukset eri vaikutuskanaviin tai -mekanismeihin.
– Ensinnäkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisää taloudellista epävarmuutta, mikä voi puolestaan lykätä investointeja ja työllistämispäätöksiä. Epävarmuuden yhtäkkinen merkittävä kasvu voi vähentää teollisuustuotantoa noin prosentin ja lisätä työttömyyttä 0,25 prosenttiyksikköä. Voidaan arvioida karkeasti, että Venäjän hyökkäyksen aiheuttama epävarmuusshokki leikkaisi Suomen bkt:n kasvua mahdollisesti 0,1–0,4 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä, Lehmus kirjoittaa.
Hän toteaa, että hyökkäyksellä on toisaalta epävarmuuden kautta välittyvä vaikutus öljyn hintaan.
– Markkinoilla pyritään jo hinnoittelemaan sellainenkin mahdollisuus, ettei venäläinen öljy pääse lainkaan maailmanmarkkinoille (pois lukien ne maat, jotka eivät ole pakotteita asettaneet, kuten Kiina ja Intia). Tätä vaikutusta öljyn ja muun energian hintaan voisi kutsua hyökkäyksen aiheuttamaksi inflaatioshokiksi, vaikka se syntyykin osittain epävarmuusshokin seurauksena.
– Energian hintashokki nostaa Suomen inflaatiota ja leikkaa kotitalouksien ostovoimaa. Energian hintashokki voisi epävarmuusshokin tavoin viedä Suomen bkt:sta 0,1–0,4 prosenttia ensi vuoden loppuun tultaessa, Lehmus arvioi.
Hyökkäyksen merkittävin vaikutus välittyy hänen mukaansa kuitenkin EU:n ja muiden länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden sekä yritysten vapaaehtoisten Venäjä-boikottien kautta. Tämän vaikutuskanavan voisi erotella hyökkäyksen aiheuttamaksi ulkomaankauppashokiksi.
Vielä voimakkaampia ovat Lehmuksen mukaan pankkien väliseen maksuliikenteeseen asetetut SWIFT-viestijärjestelmän pakotteet.
– Teoriassa, kaikkiin pankkeihin kohdistuessaan, toimenpide voisi lopettaa kaiken ulkomaankaupan maksuliikenteen kehittyneiden maiden ja Venäjän välillä. SWIFT-pakotteet koskevat kuitenkin vain osaa venäläisistä pankeista ja muun muassa energiakaupan maksuliikennettä hoitava pankki on jätetty niiden ulkopuolelle.
Lehmuksen mielestä ehkä merkittävin lännen Venäjän rahoitusjärjestelmälle asettama pakote oli maan keskuspankin valuuttavarannon noin kahden kolmasosan jäädyttäminen.
– Tällä toimella on merkittäviä vaikutuksia maan pankkijärjestelmään ja keskuspankin mahdollisuuksiin pitää yllä järjestelmän likviditeettiä.
Etlan selvityksen mukaan Suomen Venäjän vienti tuo kotimaista arvonlisää reilun yhden prosentin verran. Kauppakamarien asiakirjatilastojen mukaan sodan alettua Venäjän kaupassa tarvittujen alkuperätodistusten määrä on pudonnut 50 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021.
– Karkeasti voikin arvioida, että Venäjän hyökkäyksen aiheuttama ulkomaankauppashokki leikkaa viennin kautta Suomen kasvusta noin puoli prosenttia. Kun lukuun lasketaan mukaan vielä muun euroalueen vientikysynnän supistuminen Venäjä-shokin seurauksena, voi vaikutus Suomen bkt:n kasvuun olla prosenttiyksikön luokkaa ensi vuoden loppuun mennessä.
Lehmus summaa, että Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat epävarmuus-, inflaatio- ja ulkomaankauppashokki voivat yhteen laskien viedä Suomen bkt:sta noin 1–2 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä.
– Tällainen talousvaikutus ei olisi pieni, muttei mikään katastrofikaan taloudessa, joka kohtaa tilanteen lähes (ainakin teoreettisessa) täystyöllisyydessä.
Ennustepäällikön mukaan lopulta kokonaisvaikutus riippuu siitä, eskaloituuko sota edelleen vai päästäänkö pian jo kriisin liennytysvaiheeseen.
– Siksi yllä oleva on parhaimmillaankin vain suuntaa antava arvio sodan talousvaikutuksista. Venäjän aloittaman sodan inhimilliset kustannukset varsinkin Ukrainassa ovat joka tapauksessa valtavat.