Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan pakolaisia on Suomessa vähän ja vähän koulutettujen maahanmuuttajien työllisyys on suomalaistaustaisia korkeampi.
Kangasharjun mielestä puhuminen elintasosurffareista ja haittamaahanmuutosta johtaa keskustelun pahasti harhaan.
Kangasharjun mukaan korkeasti koulutetut muuttajat säästävät yhteiskunnan varoja tuomalla muualla hankitun koulutuksen mukanaan.
– He eivät syrjäytä työmarkkinoilla suomalaistaustaisia, koska korkeasti koulutetut eivät kilpaile vähemmän koulutettujen kanssa samoista työpaikoista, ja suomalaistaustaisista korkeasti koulutetuista on muutoinkin pulaa työmarkkinoilla, Aki Kangasharju kirjoittaa kolumnissaan Etlan sivuilla.
– Vaikka pakolaistaustaisten työllisyys on suomalaistaustaisia vähäisempää, he eivät surffaile lainkaan vaan pakenevat henkensä edestä. Heitä on Suomessa myös hyvin vähän, YK:n määritelmän mukaan vain 0,4 prosenttia väestöstä, Kangasharju toteaa.
Lasten määrää vastustetaan vain rasistisista syistä
Etlan johtajan mukaan maahanmuuttajien työllisyyttä ja talousvaikutuksia lyhyellä aikavälillä alentaa se, että maahanmuuttajanaiset synnyttävät enemmän lapsia. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on jopa 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla naisilla.
– On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi maahanmuuttajien suurempaa lasten määrää vastustettaisiin vähenevän työikäisen väestön maassa muista kuin rasistisista syistä, Kangasharju toteaa.
Hänen mukaansa vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on puolestaan hyvä, joten sosiaaliturvaa he tarvitsevat vähemmän kuin vastaavat suomalaistaustaiset.
EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste oli Suomessa koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden. Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi. Maahanmuuttajanaisten lukuja alentaa lastenhoito.
– Ennakkoluuloiset ajattelevat helposti, että muuttajien työllisyys on jo niin hyvä, että he syrjäyttävät vähemmän koulutettuja suomalaisia. Heidän työllisyysasteensa onkin Suomessa heikko koulutettuihin verrattuna, Kangasharju toteaa.
Jos vähemmän koulutettujen muutto olisi liiallista, ei Suomessa Kangasharjun mukaan olisi niin paljon avoimia työpaikkoja.
– Ovatko maahanmuuttajien sijaan sittenkin varsinaisia surffareita suomalaistaustaiset itse, Kangasharju kysyy.
Sotkuiset lupaprosessit saatava kuntoon
Kangasharjun mukaan työn vastaanottamisen kannustimia on lisättävä kaikille ja aikuiskoulutusta tehostettava merkittävästi etenkin vähemmän koulutetuille. Samaan aikaan maahanmuuttopolitiikkaan on saatava ”uusi vaihde”.
– Sotkuiset lupaprosessit on saatava kuntoon. Myös muuttajien osaaminen on päivitettävä nopeammin suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi, sillä nykyisten prosessien puutteista kielii korkeasti koulutettujen muuttajien heikko työllisyysaste, Kangasharju toteaa.
Muista EU-maista Suomeen tulleiden korkeasti koulutettujen työllisyysasteet ovat melko lähellä suomalaisten korkeakoulutettujen tasoa, mutta EU:n ulkopuolelta tulleilla on Suomessa erityisen vaikeaa.