Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Etlan johtaja: Olemme investoineet seiniin teknologian sijaan

Aki Kangasharjun mukaan koko talouden tasolla yrityssektori on näivettynyt investointien hiipuessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen taloudessa alkoi nollakasvun aikakausi vuonna 2009. Investoinnit suhteessa talouden kokoon ovat pienentyneet rakentamista lukuun ottamatta, ja investointien painopiste on siirtynyt teknologiasta rakentamiseen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuksen mukaan kehitys on johtunut toisaalta sähköteknisen teollisuuden tuotekehityspanostusten vähenemisestä, toisaalta korkotason laskun kanavoitumisesta voimakkaammin rakentamiseen kuin yritysten investointeihin.

– Suomeksi sanottuna, olemme investoineet seiniin, eikä teknologiaan. Ongelmallista on myös se, että koko talouden tasolla yrityssektori on näivettynyt investointien hiipuessa, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo tiedotteessa.

Etlan tutkimuksen mukaan sähköteknisen teollisuuden tuotekehityksen vähenemisen tärkein syy on Nokian matkapuhelinten Symbian-käyttöjärjestelmän häviäminen globaalissa kilpailussa. Kilpailu, ikääntyminen ja investointien vähäisyys -tutkimusraportin ovat kirjoittaneet Kangasharjun lisäksi Etlan tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö, Heli Koski ja Tero Kuusi.

Raportin mukaan investointivajeen ja kierteen pysäyttämiseksi olennaista on menestyä yritysten välisessä kilpailussa sekä nopeuttaa Suomen rakennemuutosta.

– Sähköteknisen alan romahduksen taustalla on useita syitä, mutta keskeisin on matkapuhelinten Symbian-käyttöjärjestelmän epäonnistuminen globaalissa kilpailussa. Kun kilpailussa hävittiin, kannattavuus romahti eikä uusia, vastaavan kokoluokan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteita ole edelleenkään löytynyt, Jyrki Ali-Yrkkö kertoo.

Yritysten osuus Suomen talouden arvonlisästä pienentynyt

2010-luvun kehitys myös korostaa kansainvälisen kilpailun ja kansainvälisten kauppasopimusten merkitystä. Erot kansainvälisissä kauppasopimuksissa paljastavat kilpailukyvyn merkityksen, kun punnitaan, kohdistuvatko yritysten investoinnit Suomeen vai muualle.

– Kaikesta tapahtuneesta huolimatta opetus ei ole, että yritysten pitäisi välttää kilpailua. Kilpailullinen ympäristö toimii itsessään investointikannustimena, kun taas heikon kilpailun oloissa yritykset vähentävät erityisesti tuote- ja kehitysinvestointejaan, Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo.

Nyt julkaistu tutkimus korostaa kansainvälisen kilpailun lisäksi myös Suomen rakennemuutoksen puutteellisuutta. Uusi löydös on, että yrityssektorin investoinnit eivät ole vähentyneet suhteessa yritysten omaan arvonlisään vaan yritysten osuus koko Suomen talouden arvonlisästä on pienentynyt.

– Yritysten investoinnit eivät ole palauttaneet riittävästi yritysten tuottavuutta. Osittain kyse on uutta kehittävien tuotekehitysinvestointien vähentymisestä, osittain kilpailukyvyn puutteesta. Kun yritysten arvonlisä ei ole kasvanut riittävästi, on niiden osuus koko kansantaloudesta pienentynyt. Talouden rakenteen painopiste on siirtynyt yrityssektorilta vahvemmin julkiselle sektorille ja kotitalouksille. Se on hidastanut paitsi koko talouden tuottavuuskasvua, myös tuottavuutta ylläpitäviä investointeja, Aki Kangasharju sanoo.

Investointien määrän lisääminen edellyttää tutkijoiden mukaan panostamista kilpailukykyyn ja työn tarjonnan lisäämiseen.

Investoinnit edellyttävät lisää työvoimaa

2010-luvulla myös alkanut työikäisen väestön väheneminen ei selitä investointien romahdusta, mutta sillä on tekemistä investointien hitaan toipumisen kanssa. Investointien määrän lisääminen edellyttääkin panostamista työn tarjonnan lisäämiseen. Lisäksi tarvitaan työllisyysasteen merkittävää nousua ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

– Investointeja tukisi Suomessa se, että yhä useampi työikäinen ja eläkeiän saavuttanut alkaisi käydä töissä. Kestävyysvajearvion mukaan työllisyysasteen nousu kompensoisi ikääntymisen 2040-luvulle saakka. Jos vielä työperäinen maahanmuutto saadaan lisääntymään, investointien vaatima työvoima olisi turvattu vielä ainakin seuraavat 20 vuotta, laskee Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)