Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimääräistä suurempia verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja useisiin muihin kehittyneisiin maihin. Koronakriisissä Suomen kohtaama ulkoinen shokki jäi kuitenkin monia muita maita pienemmäksi. Globaalien arvoketjujen kautta iskeneet tuotantohäiriöt pudottivat viime vuonna puolisen prosenttia Suomen tuotannon arvosta.
Häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa, käy ilmi tänään julkistetusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan valtioneuvostolle tekemästä tutkimuksesta koskien talouden haavoittuvuutta.
Yksi syy Suomen suuriin suhdannevaihteluihin on talouden pieni koko. Toisin sanoen, mitä suurempi maa ja mitä korkeampi elintaso, sitä pienempiä suhdannevaihtelut ovat. Suomen voimakas suhdannevaihtelu on näkynyt myös laskukausina, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö tiedotteessa.
Koronakriisin vaikutukset ovat poikenneet muista suhdannevaihteluista. Koronakriisissä suhdannevaihteluihin vaikuttivat globaalit arvoketjut, joiden kautta kriisi levisi maiden ja toimialojen välillä.
Teollisuuden kohtaamat arvoketjuhäiriöt pudottivat Suomen bkt:ta noin 0,5 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa suurin osa maista kärsi arvoketjuhäiriöistä Suomea enemmän.
Talouden iskukestävyyteen ei täsmätoimia
Tutkimuksen yrityskyselyssä kävi ilmi, että arvoketjuongelmat vaivaavat edelleen suomalaisyrityksiä. Syy on kuitenkin eri kuin koronakriisin alussa. Silloin ongelmat aiheutuivat tarjontahäiriöistä, nyt kyse on ylikysynnästä. Kovan kysynnän seurauksena on aiheutunut nyt kapasiteettipula, kun syksyllä 2021 yritykset maailmalla eivät ole pystyneet nostamaan alas ajettua tuotantoaan tarpeeksi nopeasti kysyntää vastaavaksi.
Koronan aiheuttamat häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa. Yritykset pyrkivät lisäämään omaa toimintavarmuutta etsimällä vaihtoehtoisia toimittajia, vähentämällä välikäsien määrää sekä saamalla suoran yhteyden valmistajiin.
Talouden iskunkestävyyden parantamiseen ei kuitenkaan nyt julkaistun tutkimuksen mukaan löydy täsmällisiä toimia. Parhaimpia keinoja voisivat olla talouden rakenteiden monipuolistaminen innovaatiopolitiikalla sekä talouden toimintaympäristön kokonaisvaltainen parantaminen. Julkisen talouden hyvä kunto mahdollistaa reagoinnin kunkin kriisin tarpeiden mukaan, katsotaan tutkimuksessa.