Suomen bruttokansantuote kasvaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan tänä vuonna selvästi hitaammin kuin viime vuonna. Viime vuonna kasvu oli ennakkotietojen mukaan 2,2 prosenttia, mutta tälle vuodelle Etla ennustaa kasvuksi vain 1,4 prosenttia ja 1,2 prosenttia vuosille 2020 ja 2021.
Etla on laskenut ennustettaan tämän vuoden kasvusta 0,8 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta. Heikkenevä talouskasvu on seurausta maailmantalouden kasvun hiipumisesta.
– Lähivuosina ajamme Suomen taloudessa pienemmällä vaihteella. Ylinopeudesta ei ole vaaraa, tämä talouskasvu ei riitä vauhdittamaan inflaatiota. Ennustamme kuluttajahintojen nousevan niin tänä kuin ensi vuonnakin vain runsaan prosentin, kertoo tiedotteessa Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
Kasvun rakenteesta Etlan ennusteryhmän näkemys on pysynyt ennallaan. Nettoviennin odotetaan tukevan kasvua tänä vuonna, kun vetoapua saadaan parista suuresta laivatoimituksesta. Ensi vuodesta lähtien kasvu on kuitenkin yhä enemmän yksityisen kulutuksen varassa. Ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa.
Suomi näyttää Etlan mielestä selvinneen viime vuonna alkaneesta talouskasvun hidastumisesta paremmin kuin monet muut maat. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan tänä ja ensi vuonna 6,7 prosenttiin. Julkistalouden alijäämäksi ennustetaan tänä vuonna 0,6 prosenttia ja ensi vuonna 0,4 prosenttia bkt:sta.
Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäsen mielestä nykyinen suhdannetilanne perustelee suhteellisen tiukkaa finanssipolitiikkaa.
– ”Elvytyspolitiikkaa” eli esimerkiksi julkisten menojen päätösperäistä kasvattamista ilman vastaavaa verotuksen kiristämistä, ei tarvita, sillä työvoima ja muut tuotannontekijät ovat jo lähes täyskäytössä. Vastaavasti finanssipolitiikan kiristämisen kielteinen vaikutus työllisyyteen ja tuotantoon on tässä tilanteessa tavanomaista pienempi, hän toteaa Etlan tiistaina julkaistussa suhdannevuosikirjassa.
Hän kuitenkin varoittaa, että suhdannetilanne saattaa heikentyä nopeasti. Koska Suomella ei ole omaa rahapolitiikkaa, voi finanssipolitiikalla olla tärkeä rooli suhdanteiden tasoittamisessa.
– Matala korkotaso helpottaa suhdanteiden tasaamista tarvittaessa julkista velkaa lisäämällä. Finanssipolitiikan keventäminen voi olla jossakin vaiheessa hallituskautta perusteltua ja tähän kannattaisi kenties varautua jo hallitusohjelmassa, Määttänen huomauttaa.
Hän toivoo tulevan hallituksen tekevän myös toimenpiteitä, jotka selvästi vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä.
– Jotta julkinen talous olisi pidemmän päälle kestävällä pohjalla, sen tulisi todennäköisesti olla nykyisessä taloustilanteessa ja nykyisellä väestörakenteella selvästi ylijäämäinen. Etlan viimeisin arvio kestävyysvajeesta on 3,1 prosenttia bkt:sta, mikä vastaa nyt noin 7 miljardia euroa vuodessa, Määttänen muistuttaa.