Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen muistiossa todetaan, että kouluttautumisen ja erityisesti aikuiskoulutuksen hyötyjen jakautumisesta yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan kesken tiedetään liian vähän. Koska koulutuksen hyötyjiä ei pystytä arvioimaan, on Etlan mukaan mahdotonta sanoa, kenen vastuulla olisi investoida koulutukseen.
— Kouluttautumisen tuotot ja niiden kohdentuminen eri osapuolille riippuvat koulutuksen tuottamista taidoista ja työmarkkinoiden toiminnasta, muistiossa todetaan.
Muistiossa sanotaan, että koulutuksen hyödyn jakautumista tulisi tutkia lisää, jotta poliittiseen päätöksentekoon saataisi tueksi tutkimustietoa.
Kenen kannattaa investoida?
Muistion mukaan yksilön kannattaa kustantaa oma koulutuksensa, jos kouluttautumisen avulla hänen tuottavuutensa kasvaa monipuolisesti.
Yrityksen taas kannattaa rahoittaa työntekijöidensä koulutusta, jos koulutus nostaa tuottavuutta enemmän kuin palkkoja. Tutkimuksen mukaan yritykset rahoittavat noin 66 prosenttia työntekijöidensä koulutuksista OECD-maissa.
Suomessa yritykset panostavat henkilöstökoulutuksiinsa vuosittain noin 1,5 miljardia euroa.
Muistion mukaan yhteiskunnan rooliksi investoinneissa on jäänyt tasata yksilön ja yritysten koulutusinvestointien tasa-arvoista jakaantumista.
— Jos kouluttautumiseen vaikuttavat sellaiset yksilön omiin valintoihin liittymättömät tekijät, kuten sukupuoli tai perhetausta, voidaan tarvita yhteiskunnan puuttumista mahdollisuuksien tasa-arvon saavuttamiseksi, muistiossa todetaan.
Opetusministeriö on ottanut tavoitteekseen sopeutua työn murrokseen esimerkiksi elinikäisen oppimisen lisäämisellä. Ministeriö korostaa korkeakoulujen merkitystä elinikäisen oppimisen ja työuran aikana tapahtuvan uudelleenkouluttautumisen sekä koulutuksen päivittämisen järjestäjänä.