Nykyinen huono tilanne johtuu Etlan mukaan siitä, että kustannuskilpailukykymme kääntyi huonommaksi jo 2000-luvun alkuvuosina ja kehitys on ollut heikkoa monilla toimialoilla.
Etlan tuoreessa tutkimushankkeessa on vertailtu kilpailukyvyn erilaisia mittareita ja arvioitu, millaisia päätelmiä Suomen kilpailukyvyn tilanteesta voidaan tehdä.
Karkeasti puolet kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä johtuu tutkimuksen mukaan siitä, että tuottavuutemme kasvu on hidastunut suhteessa kilpailijamaihin. Toinen puoli kilpailukyvyn heikkenemisestä johtuu siitä, että työvoimakustannuksemme ovat kohonneet kilpailijamaita nopeammin.
Osaksi kustannuskilpailukykyämme ovat Etlan mukaan heikentäneet myös elektroniikkateollisuutemme ongelmat, mutta kilpailukyvyn kehitys ei ole ollut hyvä muuallakaan.
Aikaisemmin tuotannon rakenteet olivat Suomelle suosiolliset, mutta nyt olisi Etlan mielestä tarvetta rakenteiden muutokselle. Hyvää kustannuskilpailukykyä tarvittaisiin nyt monilla aloilla ja monissa yrityksissä.
Aihetta silti optimismiin
Kolme asiaa antaa kuitenkin Etlan mielestä aihetta optimismiin.
Ensinnäkin maltilliset monivuotiset tulosopimukset edistävät kustannuskilpailukyvyn kohentumista tulevina vuosina.
Toiseksi yhteisöveron alennukset tarjoavat yrityksille aikaisempaa suurempia kannusteita luoda uusia tuottavia työpaikkoja.
Kolmanneksi yritysten tuottavuutta kohottava luova tuho on alkanut voimistua Suomen teollisuudessa vuoden 2005 jälkeen. Tuottavat yritykset ovat alkaneet luoda uusia työpaikkoja, kun taas tehottomissa työpaikkojen tuho jatkuu.
Etla kuitenkin muistuttaa, että yrityssektorimme tuottavuuskehitys on pudonnut 10–15 prosenttia aikaisemman kehitysuran alapuolelle. Kurottavaa riittää useiksi vuosiksi, ja talouspolitiikassa tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja malttia.
Tutkimushankkeen tulokset on julkaistu Mika Malirannan kirjassa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona: mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa sekä Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen kirjassa Kilpailukyky á la IMD ja WEF.