Presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikan vaikutukset voivat tuntua Suomessakin, jos kaikki uhatut tullit toteutuvat.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tänään julkistamien laskelmien mukaan vaikutukset Suomen bkt:hen tai työllisyyteen jäävät suhteellisen pieniksi, mutta mahdolliset tullit autoille ja autojen osille olisivat erityisen vahingollisia Suomen autoteollisuudelle.
Jos autotullit toteutuisivat, työllisyysvaikutus olisi arviolta -12 prosenttia eli uhattuna olisi liki 900 työpaikkaa.
Uusista lisätulleista suurin vaikutus EU:hun ja myös Suomeen on Yhdysvaltojen asettamilla teräs- ja alumiinitulleilla. Välillisesti tullit voivat vaikuttaa myös palveluvientiin, esimerkiksi hissien vientiin liittyvän huollon kautta.
Etlan tutkijoiden Katariina Nilsson Hakkalan, Tero Kuusen ja Maria Wangin tutkimuksessa eriteltiin lisätullien Suomeen kohdistuvia arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia. Jos kaikki uhatut tullit toteutuisivat, olisi arvonlisän vähennys Suomessa arviolta 193 miljoonaa euroa ja koko EU:n alueella noin 28 miljardia. Suhteutettuna bkt:hen lisätullien vaikutukset eivät kuitenkaan olisi Suomelle kovin suuria (0,09 prosenttia). Työllisyysvaikutuksena Suomesta voisi kuitenkin kadota noin 2[nbsp]900 työpaikkaa.
Autojen kokoonpanoteollisuus voisi siirtyä EU:n ulkopuolelle
Tutkijat huomauttavat, että laskelmat mahdollisesti aliarvioivat todellisia vaikutuksia, eivätkä sisällä esimerkiksi kerrannaisvaikutuksia, joita niiden aiheuttamalla epävarmuudella on esimerkiksi rahoitusjärjestelmään. Tullien vaikutukset yksittäisiin toimialoihin voivat myös olla suhteessa suurempia, vaikka tappiot koko maan tasolla olisivatkin pieniä.
– Esimerkiksi uhatuissa autotulleissa vaikutus kohdistuisi lähinnä autoteollisuuteen, mikä työllisti Suomessa vuonna 2014 noin 6[nbsp]900 ihmistä. Jos tullien aiheuttama 854 hengen vähennys kohdistuisi pelkästään tähän lukuun, olisi työllisyysvaikutus toimialalla jo yli 12 prosenttia miinuksella, Etlan tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala sanoo.
Laskelmat perustuvat oletukseen, että yritykset eivät muuta tuotantoketjujaan tai vaihda alihankkijoitaan. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että yritykset siirtävät tuotteiden valmistusta ja kokoonpanoa maihin, joita Trumpin hallinnon asettamat tullit eivät koske. Suomen kohdalla se voisi merkitä esimerkiksi autojen kokoonpanoteollisuuden siirtoa EU:n ulkopuolelle.
Trumpin kauppapolitiikka on kiihdyttänyt kauppasotaa ja luonut epävarmuutta koko maailmantalouteen. Trump näkee Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämän todisteena aiemmasta epäonnistuneesta kauppapolitiikasta ja tähtää hallinnollaan kauppasopimusten purkamiseen sekä alijäämien vähentämiseen. Tutkijoiden mukaan tämä ei perustu empiiriseen näyttöön.
– Itse asiassa Yhdysvaltojen talous on kehittynyt suotuisasti, samalla kun kauppataseen alijäämät ovat kasvaneet. Kauppataseen epätasapainot mittaavat ylipäänsä heikosti kauppapolitiikan ja kauppasopimusten oikeudenmukaisuutta, Nilsson Hakkala huomauttaa.