Suomen talous elpyy koronakriisistä tänä vuonna, vaikka tasapainottelu pandemian kanssa jatkuu vielä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Etla ennustaa kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia. Kasvulukua on laskettu 0,2 prosenttiyksiköllä viime syyskuusta, koska rokotekattavuus etenee odotettua hitaammin ja heikentää yksityisen kulutuksen näkymiä.
Ensi vuodelle Etla ennustaa 2,4 prosentin kasvua ja 1,7 prosentin kasvua vuodelle 2023.
Talous kasvaa tänä vuonna erityisesti viennin ja kulutuksen tukemana. Ensi vuonna vienti saa kunnolla vauhtia palveluviennin elpymisestä.
Etla ennustaa Suomen viennin kasvavan tänä vuonna lähes 4,5 prosenttia ja ensi vuonna yli seitsemän prosenttia.
Ensi vuonna yksityisen kulutuksen voimistumisen merkitys talouskasvulle on suuri. Yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan 2,3 prosenttia tänä vuonna ja ensi vuonna jopa 4,6 prosenttia.
Elpyminen riippuvaista rokotuksista
Suurimmat riskit liittyvät virusmuunnoksiin ja rokotekattavuuteen. Kulutuksen elpyminen on riippuvaista rokotekattavuuden etenemisestä. Kotitaloudet pääsevät käyttämään kertyneitä säästöjään, kun rajoitukset poistuvat ja palveluiden kuluttaminen koetaan taas turvalliseksi.
Talouskasvun suurimmat riskit liittyvät pandemian hallintaan. Rokotekattavuus voi kehittyä odotuksia hitaammin, ja virusmuunnokset saattavat ainakin osittain kiertää rokotteen antamaa suojaa.
Investointien ennustetaan kasvavat tänä vuonna alle kaksi prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Voimakkaimmin kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Asuinrakentamisen kasvu kiihtyy vuonna 2022.
Työllisyystavoite jää saavuttamatta
Työttömyys alenee tänä ja ensi vuonna. Kuluvan vuoden työttömyysasteeksi Etla ennustaa 7,5 prosenttia, ensi vuodelle 7,2 prosenttia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite jää saavuttamatta ilman merkittäviä uusia työllisyystoimia, sillä vuonna 2023 työllisyysaste on 73 prosenttia.
– Kun koronapandemia alkaa pian hellittää, on Suomessakin hyvä kääntää katse vanhoihin haasteisiimme. Pandemian aiheuttamat kustannukset tuovat niihinkin oman lisänsä. Suomen julkinen velka on nousemassa lähelle 70 prosenttia bkt:stä tänä vuonna, kun ennen pandemiaa oltiin noin 60 prosentin tasolla. Samalla kustannuskilpailukykymme heikkenee keskeisiin kilpailijamaihimme nähden. Tarvitaan toimia, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus korostaa tiedotteessa.
Julkistalouden tasapaino paranee hieman talouskasvun ja tilapäisten koronan takia tehtyjen menolisäysten sekä veronalennusten poistumisen ansiosta. Kuluvan vuoden julkistalouden alijäämä on 3,8 prosenttia bkt:sta ja ensi vuonna 2,3 prosenttia bkt:sta. Julkisen velan suhde bkt:hen kuitenkin kasvaa.