Hallitus asetti rakennepoliittisessa ohjelmassaan tavoitteeksi, että eläkeuudistus pidentää työuria 1,5 vuodella vuoteen 2025 mennessä ja pienentää kestävyysvajetta 1,1 prosenttiyksiköllä.
Etlan tutkijoiden arvion mukaan eläkeuudistus pidentää työuria vuoteen 2025 mennessä keskimäärin noin 5 kuukaudella ja vuoteen 2035 mennessä 9 kuukaudella.
Julkisen talouden kestävyys paranee, kun yksityisalojen eläkemaksujen nousupaine poistuu, julkisen sektorin eläkemenot pienenevät ja verotulot kasvavat lisääntyneen työvoiman tarjonnan ja kulutuksen myötä. Sadan vuoden aikahorisontilla laskettu kestävyysvaje pienenee 1,1 prosenttiyksiköllä.
Nämä vaikutukset toteutuvat kuitenkin vain, jos työuraeläkkeestä ei tule kovin yleistä, eikä työttömyysputken käyttö lisäänny merkittävästi nykyisestä. Tässä suhteessa uudistus on Etlan tutkijoiden mukaan epävarmalla pohjalla. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa on vain viittaus työttömyysputken alaikärajan nostamiseen yhdellä vuodella ja senkin toteuttaminen jää sopimuksen perusteella epävarmaksi.
Työttömyysputki kytkettävä vanhuuseläkkeeseen
Työmarkkinajärjestöjen sopimaa eläkeuudistusta tulisi Etlan mukaan täydentää kytkemällä työttömyysputken alaikäraja vanhuuseläkkeen alaikärajaan. Näin voitaisiin varmistaa uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen.
Alimman vanhuuseläkeiän nostaminen ilman, että työttömyysputken alaikärajaa myöhennetään, tarkoittaa työttömyysputken pitenemistä. Siksi on olemassa vaara, että työttömyysputkesta tulee tärkeä väylä pois työelämästä samalla lailla kuin ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta. Jos näin tapahtuisi, eläkeuudistuksen vaikutus työuriin jäisi selvästi tavoiteltua pienemmäksi. Samalla kestävyysvaikutukset heikkenisivät olennaisesti. Vaihtoehtolaskelman mukaan kestävyysvaje vähenisi vain 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Jos työttömyysputki poistettaisiin kokonaan, tai sen alaraja kytkettäisiin suoraan asteittain nousevaan vanhuuseläkeiän alarajaan, uudistuksen vaikutus työuriin ja samalla myös julkiseen talouteen olisi huomattavasti varmemmalla pohjalla. Samalla on huolehdittava siitä, että työuraeläkkeen saamisen ehdot määritellään riittävän tiukoiksi.
Etlan tutkijat Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ovat arvioineet työmarkkinajärjestöjen viime syksynä sopiman työeläkeuudistuksen vaikutuksia työeläkejärjestelmään, julkisen talouden kestävyyteen, kansantalouteen ja tulonjakoon. Tutkimus on tehty riippumattoman talouspolitiikan arviointineuvoston toimeksiannosta. Talouspolitiikan arviointineuvosto julkistaa huomenna tiistaina arvionsa vaalikauden talouspolitiikasta.
Valtiovarainministeriö on omassa alustavassa arviossaan katsonut, että eläkeuudistus täyttää sille asetetun yhden prosenttiyksikön kestävyysvajetavoitteen.