Euroopan komission Suomen-edustuston Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä selvitettiin eteläsavolaisten suhtautumista EU:hun ja Suomen EU-jäsenyyden alueellisiin vaikutuksiin.
– Etelä-Savo kuuluu kolmen EU-kriittisimmän maakunnan joukkoon Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan kanssa. Alueelta löytyy kuitenkin kiinnostusta EU-asioita kohtaan ja EU:lta odotetaan toimia erityisesti ihmisten arkea ja hyvinvointia koskevissa asioissa, kuten työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa, arvioi tuloksia Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki.
Kolmannes (33 %) eteläsavolaisista piti Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja 40 prosenttia vastanneista kertoi olevansa melko tai erittäin kiinnostuneita EU:n toiminnasta. Huonona asiana EU-jäsenyyttä piti 27 prosenttia vastaajista. Loput 40 prosenttia suhtautui jäsenyyteen neutraalisti tai eivät osanneet ottaa kantaa.
Viidennes maakunnan asukkaista kaipaisi EU-asioille lisää mediahuomiota. Yli puolet (57 %) katsoi, että EU-asioita käsitellään mediassa sopivasti, kun taas lähes kuudennes (15 %) oli sitä mieltä, että EU-asiat saavat liikaa mediahuomiota.
Noin viidennes (22 %) kyselyyn vastanneista katsoi EU-jäsenyyden vaikuttaneen jokapäiväiseen elämäänsä erittäin tai melko myönteisesti. Päinvastaista mieltä oli lähes joka neljäs (24 %) kyselyyn vastanneista. Vajaa puolet (48 %) näki, ettei jäsenyydellä ole sen enempää myönteistä kuin kielteistäkään vaikutusta, tai he eivät ottaneet asiaan lainkaan kantaa.
Lisää hyvinvointia
Lähes puolet vastaajista (47 %) arvioi, että hyvinvointi on lisääntynyt Etelä-Savossa EU:n myötä jonkin verran tai melko paljon. Vastaavasti 29 prosenttia katsoi, ettei EU ollut tuonut hyvinvointia alueelle.
Kysyttäessä mihin EU:n tulisi suunnata enemmän toimia maakunnassa, tärkeimmäksi nousi työllisyys- ja sosiaaliasiat. Lähes neljä viidestä (79 %) piti työllisyys- ja sosiaaliasioita tärkeimpinä politiikan aloina, joihin panostamalla voitaisiin parantaa hyvinvointia maakunnassa.
Noin puolet vastaajista nimesi koulutus- ja nuorisoasioihin sekä aluepolitiikkaan panostamisen tärkeimmiksi tavoiksi parantaa alueen hyvinvointia.
Ikäjakaumien väliset erot näkyivät selkeimmin aluepolitiikan ja koulutus- ja nuorisoasioiden suhteessa. Iäkkäämmistä vastaajista (55–79-vuotiaat) 55 prosenttia piti aluepolitiikkaa toiseksi tärkeimpänä politiikan alueena, johon EU:n tulisi Etelä-Savossa suunnata lisätoimia, kun taas nuorimmista vastaajista (15–24-vuotiaat) vain joka viides katsoi aluepolitiikan olevan toiseksi tärkein kohde.
Nuorimmista vastaajista koulutus- ja nuorisoasioita toiseksi tärkeimpinä piti 62 prosenttia, kun vastaava luku iäkkäimpien keskuudessa oli 45 prosenttia.
– Kyselyn tuloksista voi päätellä, että EU:n tulee toimia Etelä-Savossa tulevaisuudessa entistä näkyvämmin. Tarvitaan enemmän tietoa ihmisten arjen hyvinvointiin, kuten työllisyyteen vaikuttavista toimista. Outi Niiranen Euroopan komission työllisyyden pääosastolta kertoo Mikkelissä perjantaina, millä toimilla EU pyrkii parantamaan esim. nuorten työllistymismahdollisuuksia, summasi Artjoki maakunnan toiveita unionia kohtaan.
Etelä-Savon alueen asukkaiden EU-asenteita mittaava kysely julkistettiin EU arjessa -kiertueen Mikkelin tapahtuman yhteydessä perjantaina 15. marraskuuta.