Tutkimus keskittyi aikakauteen, joka vallitsi Etelämantereella noin 40–50 miljoonaa vuotta sitten niin kutsutulla eoseenikaudella. Ajalle oli ominaista lämmin ja kostea ilmasto. Tällä hetkellä Etelämanner on Maan kylmin paikka.
Tutkijoiden mukaan näin ei kuitenkaan ole aina ollut, kertoo Yale News.
Mittaamalla harvinaisten isotooppien pitoisuuksia muinaisista fossiileista, tutkijat huomasivat, että osassa Etelämannerta lämpötilat ovat nousseet jopa 17 plusasteeseen eoseenikaudella. Keskimääräinen lämpötila on ollut 14 astetta. Se on yhtä paljon kuin vuoden keskilämpötila tänä päivänä Kalifornian rannikolla.
Eoseeniajan lämpötilat osassa eteläistä Tyyntämerta nousivat jopa 22 Celsiusasteeseen. Lämpötila on sama kuin meren lämpötila on nykyään lähellä Floridaa. Tällä hetkellä keskimääräinen Tyynenmeren lämpötila lähellä Etelämannerta on 0 Celsiusastetta.
Muinaiset merilämpötilat eivät tutkijoiden mukaan jakaantuneet tasaisesti Etelämantereen ympäristöön, vaan lämpötilat olivat korkeampia eteläisen Tyynenmeren puolella Etelämannerta. Tutkijoiden mukaan tämä tulos viittaa siihen, että merivirrat johtavat lämpötilavaihteluja.
– Mittaamalla menneitä lämpötiloja eri puolilla Etelämannerta olemme saaneet käsityksen siitä, kuinka lämmin Etelämanner oli silloin, kun maapallon ilmakehässä oli enemmän hiilidioksidia kuin tänä päivänä. Tiedämme nyt, että koko mantereella oli lämmin, mutta jotkut osat olivat huomattavasti lämpimämpiä kuin toiset. Tämä on vahva todiste siitä, että ilmaston lämpenemistä tapahtuu lähellä napa-alueita. Näiden alueiden lämpenemisestä aiheutuu merkittäviä seurauksia, sanoi tutkija Peter M. J. Douglas.
Eräs hänen mainitsemansa seuraus on mannerjään sulamisesta aiheutuva meriveden pinnan nousu.
Uudet mittaukset saattavat myös auttaa ennustamaan tulevia ilmastonmuutoksia.
– Menneiden lämpötilojen määrittäminen auttaa meitä ymmärtämään ilmaston herkkyyttä kasvihuonepäästöille sekä vahvistaa käsityksiä globaalista lämpenemisestä napa-alueilla, kertoi geologian ja geofysiikan tohtori Hagit Affek.