– Kuntalaisen kannalta on olennaista, että hän voi luottaa paikallisiin päätöksentekijöihin. Luottamus rakentuu siten, että toimintatavat ovat läpinäkyviä ja avoimia. Kuntalaisten luottamus päätöksentekoon lisää myös osallistumista, Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistutti kuntalain valmistelua käsitelleessä seminaarissa Helsingissä tiistaina.
Mäki-Lohiluoma ehdottaa, että osana kuntalain valmistelua keskustellaan mahdollisuudesta uudistaa puoluerahoitusta.
Tällä hetkellä keskeinen väline paikallisessa puoluerahoituksessa ovat kunnallisilta luottamushenkilöiltä kokouspalkkioista perityt luottamushenkilömaksut, joita kutsutaan myös puolueveroksi. Luottamushenkilömaksut vaihtelevat puolueittain ja puolueiden sisällä kunnittainkin. Myös luottamushenkilöiden palkkiot vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Maksut ovat 10–30 prosenttia bruttopalkkiosta.
Nykyinen puolueveromalli on herättänyt keskustelua muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta.
– Puolueveroksi kutsuttu perintä ja määrä eivät perustu lakiin. Puolueveroa puolustellaan sillä, että jokainen luottamushenkilö saa vapaaehtoisesti tukea puoluettaan omista kokouspalkkioistaan. Kuitenkin käytännössä puolue perii jokaisen luottamushenkilön kokouspalkkiosta tietyn osuuden, johtava lakimies Kari Prättälä kuvailee.
Prättälän mielestä lähtökohtana tulisi olla mallin kehittäminen siten, ettei puolueiden saama tuki vähene.
– Yhtenä vaihtoehtona olisi säätää kunnalle velvollisuus antaa tukea valtuustossa edustettuina oleville ryhmille, euromäärä valtuutettua kohden, hän ehdottaa.
Poikkeava malli
Tutkija Sini Sallisen mielestä puoluevero ei ole tasapuolista luottamushenkilöiden näkökulmasta.
– Luottamushenkilöiden itselleen saama summa kokouspalkkioista vaihtelee sen mukaan, mihin puolueeseen hän kuuluu. Jos haluamme innostaa kuntalaisia ottamaan vastaan luottamustoimia, jatkossa on kiinnitettävä huomiota kokouspalkkioiden tasapuolisuuteen ja houkuttelevuuteen, Sallinen sanoo.
Kuntaliitossa tehdyn selvityksen mukaan kaikissa muissa Pohjoismaissa maksetaan vaalitulokseen perustuvaa kunnallista puoluetukea joko äänimäärän tai valtuustopaikkojen mukaan.
– Suomen puoluerahoituksen malli eroaa merkittävästi muista pohjoismaisista malleista. Muissa maissa puolueiden rahoitus perustuu laissa määrättyihin kriteereihin, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Puoluerahoituksen muutos jakaa mielipiteitä
Kuntaliitto teki toukokuussa kyselyn, jossa kuntien valtuustojen puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilta kysyttiin, pitäisikö puolueveromalli muuttaa siten, että kunnalle annettaisiin velvollisuus antaa suoraa tukea valtuustossa edustettuina oleville puolueille. Tämä korvaisi nykyisen puolueveromallin. Kyselyyn vastasi noin 398 luottamushenkilöä yhteensä 219 kunnasta.
Kyselystä ilmenee, että nykyiseen malliin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Vastaajista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että puolueveromallia ei ole syytä muuttaa.
– Nykyisen mallin kehittämistä vastaan ollaan sillä perusteella, että rahoitus on kunkin luottamushenkilön vapaaehtoisuuteen pohjautuva ja että kunnalle ei kuulu tukea puoluetoimintaa. Kuntien katsotaan kuitenkin voivan antaa tukea valtuustoryhmille, eli näkemykset puoluetuesta ovat ristiriitaisia. Kehittäminen tulisikin nähdä demokratian ja päätöksenteon sekä toimintatapojen läpinäkyvyyden näkökulmasta, tutkija Sini Sallinen toteaa.