Nuorilla on vahva usko omiin työelämätaitoihinsa, mutta kannustusta omien ideoiden ja kokemusten esille tuomiseen tarvitaan lisää, kertoo työeläkeyhtiö Elo. Arvio perustuu kyselyyn, jonka S-ryhmä, Elo ja Työterveyslaitos tekivät viime keväänä yhdessä S-ryhmän alle 25-vuotiaille työntekijöille.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi hallitsevansa vähintäänkin melko hyvin työelämäntaitojen perusasiat, kuten yhteisten käytäntöjen ja aikataulujen noudattamisen sekä yhteistyön työkavereiden kanssa. Kuitenkin 40 prosenttia arveli voivansa työpaikalla tuoda epäkohtia esiin vain jossain määrin tai vielä heikommin. Samoin ajatteli yli 35 prosenttia mahdollisuuksistaan jakaa työhön liittyviä ideoita.
– Työyhteisön avoimuus uusille ideoille ja toisaalta esimiehen rohkeus käsitellä epäkohtia rakentavasti mahdollistaa nuorille omien ajatusten esille tuomisen, muistuttaa Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin.
Lisäksi esimiesten tulisi hänen mukaansa antaa mahdollisimman usein kannustavaa palautetta työntekijöille. Kyselyssä vain 27 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että esimies antaa riittävästi palautetta työstä suoriutumisesta.
– Työurien pidentämisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että nuoret pääsevät onnistuneesti kiinni työelämään heti ensimmäisessä työpaikassa. Tunne siitä, että pärjää vaativassa työelämässä, syntyy jo ensimmäisissä työtehtävissä. Nuoret ovat vasta opettelemassa työelämän perustaitoja eikä heillä ole kokemusta, jota vasten arvioida omaa suoriutumista. Esimiesten rakentava, jatkuva palaute arjen työssä on korvaamaton tuki itseluottamuksen kehittymiselle, Wallin kertoo.
Kyselyn teknisestä toteutuksesta ja tulosten analysoinnista vastanneet Työterveyslaitoksen tutkijat Auli Airila ja Mikko Nykänen ovat samaa mieltä esimiehen keskeisestä roolista palautteen antajana.
– Nuorta työntekijää tulisi ohjata tunnistamaan omia onnistumisiaan ja vahvuuksiaan. Positiivista palautetta voi antaa pienistäkin asioista, he toteavat.
Nuorista vastaajista 92 prosenttia kertoi työkykynsä olevan erittäin tai melko hyvä. Kuitenkin 39 prosenttia kertoi alakuloisen, masentuneen tai toivottoman mielialan vaivanneen viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
– Tulos on hyvin saman suuntainen Kouluterveyskyselyn kanssa. Nuoret kertovat alakulon tunteestaan avoimemmin, mikä on hyvä asia. Emme saa medikalisoida tulosta, koska kyse ei ole diagnoosista. Mutta kyllä se herättää huolen, ja tulemme tähän perehtymään, kertoo S-ryhmän työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen.
Sähköiseen kyselyyn osallistui tammi-maaliskuussa yhteensä 1457 S-ryhmässä työskentelevää nuorta työntekijää, joista 81 prosenttia oli naisia. Vastaajien keski-ikä oli 22 vuotta. Kysely tehtiin myös 202:lle Baronan ja Opteamin nuorelle työntekijälle, jotka työskentelivät S-ryhmässä.