SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomiojan mukaan uudet laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat eivät ole syntyneet sotilaallisesta voimankäytöstä eikä niitä sotilaallisin keinoin voida ratkaista.
− Mutta ne voivat ilmastonmuutoksen, muuttoliikkeiden ja eriarvoisuuden kasvun seurauksena muodostua myös sotilaallisten konfliktien lähteiksi, Tuomioja sanoi SDP:n ryhmäpuheessa eduskunnan keskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Tuomiojan mukaan myös perinteisen voimapolitiikan paluu on nähty.
− Myös lähialueillamme, ja siten meidänkin on varauduttava sekä kansallisin toimin että kansainvälisessä yhteistyössä estämään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin, kuten selonteossa oikein todetaan.
− Laajentuneessa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä Ruotsi on Suomen tavoin sotilaallisesti liittoutumattomana maana läheisin kumppanimme, jonka suhteen emme aseta rajoja kuinka pitkälle yhteistyössä voimme mennä, Tuomioja sanoo.
Toinen tärkeä yhteistyön foorumi hänen mukaansa on Euroopan Unioni.
EU:lla on Tuomiojan mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisessa edelleen paljon työtä tehtävänä.
− Koronakriisiin vastaamisessa esiintyneet puutteet osoittavat tarpeen vahvistaa Euroopan varautumista ja solidaarisuutta. EU:n johtajuutta tarvitaan eikä unionin sitoutumisesta demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen saa syntyä epäilyjä.
Turvallisuuteen kohdistuviin haasteisiin voidaan Tuomiojan mielestä ”kestävästi ja menestyksellisesti vastata vain laajassa monenkeskisessä sääntöpohjaisessa yhteistyössä”.
− Yhdysvaltain vaalitulos antaa toiveita, että tätä yhteistyötä voidaan taas vahvistaa. Tämä koskee niin ihmisoikeuksien puolustamista, avoimen ja reilun kaupan turvaamista, asevalvonta- ja aseriisuntaneuvotteluihin palaamista kuin ilmastonmuutoksen pysäyttämistä ja maailman saattamista kestävän kehityksen uralle, Tuomioja sanoo.