SDP:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan mukaan eduskunnassa on pitkään kannettu huolta lainsäädännön laadusta ja sitä, miten valiokunnat ovat joutuneet korjaamaan jopa kieliasua ja epäjohdonmukaisuuksia hallitusten esityksissä. Syitä tähän voi hänen mukaansa etsiä laajalti.
– Yksi syy on että laajapohjaisesta komiteavalmistelusta on lähes kokonaan luovuttu. Hallitukset ovat valmistuttaneet esityksensä mieluummin virkatyönä tai jonkun selvitysmiehen – ani harvoin selvitysnaisen – toimesta ja joskus ulkoistanut työn konsulteille, sanoi SDP:n ryhmäpuheen pitänyt Tuomioja.
Eduskunnaassa käytiin tiistaina välikysymys valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta. Välikysymyksen jättivät vasemmistoliitto ja vihreät. Paavo Arhinmäki allekirjoitti välikysymyksen ensimmäisenä.
– Aina ei edes tällaista valmistelua ole käytetty ja hallitukset ovat puutteellisen valmistelun jälkeen parin vuorokauden yöistunnoissa sopineet suurista ja kauaskantoisista asioista voimatta lainkaan tietää tai tarkistaa mitä kaikkia tarkoittamattomia seurauksia päätöksillä on ollut.
Tuomiojan mukaan yksi lääke tähän olisi ottaa komiteatyöskentely uudelleen käyttöön.
– Isoja ja vuosikausiakin istuneita komiteoita oli aikanaan helppo pilkata ”herrat istuu-palkka juoksee-järki seisoo-asiat makaa” -tyyliin, joskus aiheestakin. Kuitenkin kaikki suuret ja onnistuneet reformit Suomessa on valmisteltu laajan ja osallistavan valmisteluprosessin kautta, jossa parlamentaarisilla sekä keskeiset intressitahot kokoavilla komiteoilla on ollut ratkaiseva osuus.
Parhaimmillaan komiteoista saatiin Tuomiojan mielestä kahdenlaista hyötyä, joiden puute on nyt ongelma.
– Yksi on lainsäädännön teknisen tason surkastuminen. Toinen on, että asianosaisten ja asiantuntijoiden komiteatyössä tapahtuvan kuulemisen ja osallistumisen pois jääminen on johtanut yksisilmäiseen valmisteluun ja ministerille läheisten etupiirien erityisintressien perusteettomaan ja piiloteltuun suosimiseen. Uudistuksilta puuttuu pitkäjänteisyys ja niiden onnistumista tukeva laaja yhteiskunnallinen sitoutuminen.
Tuomiojan mukaan toimiva demokratia edellyttää hallituksessa tehtävien valintojen ja vaihtoehtojen avointa arviointia, joka nyt tapahtuu jälkikäteen mediassa ja eduskunnassa.
– Tämä kritiikki kohdistuu meihin kaikkiin. Myös me sosialidemokraatit olemme olleet mukana hallituksissa, joiden esitysten valmistelua on aiheesta kritisoitu. Toiveemme onkin, että parannuksia voitaisiin etsiä ja toteuttaa yhdessä, sillä se on koko parlamentaarisen demokratian toimivuuden ja uskottavuuden kannalta meitä kaikkia koskeva asia.
”Uudet mittasuhteet”
Tuomiojan mielestä valmistelun puutteellisuus ja sen seuraukset ovat nousseet aivan uusiin mittasuhteisiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.
– Ei ole uskottavaa, että koetut ongelmat olisivat vain teknisiä tai ajan puutteen aiheuttamia. Monet ministerit ovat täällä vastanneet arvosteluun, että ovat tehneet parhaansa käytettävissä olevan ajan puitteissa. Kuitenkin hallitus on useimmiten itse määritellyt aikataulun juuri niin kireäksi, että se antaa tekosyyn sivuuttaa laajemman kuulemisen ja huolellisemman valmistelun.
– Välikysymyksessä on käyty läpi useita esimerkkejä siitä, minkälaisiin tilanteisiin tämä on johtanut. Hallituksen toimia on leimannut haluttomuus ja kenties pelkokin kuulla eri asiantuntija- ja asianosaistahojen näkemyksiä. Sen tavaksi on muodostunut pyrkimys ennakoivasti sivuuttaa kaikki etukäteen tehtyjen poliittisten päätösten kanssa ristiriitaiset näkemykset.
Tuomiojan mukaan tahattomuudesta tai tarkoituksellisuudesta riippumatta lopputulos on, että hallitus on toistuvasti jäänyt kiinni yrityksistä antaa väärää tietoa ja salata oikeata tietoa.
– Mikään ”oho, anteeksi” ei tätä tilannetta vielä korjaa, Tuomioja totesi viitaten valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) anteeksipyyntöihin liittyen hänen hallintarekisterilausuntoonsa.