Tulevaisuuden kunnan lähtökohtia ovat ryhmän mukaan vahva ja läpinäkyvä kunnallinen itsehallinto, suurten kaupunkiseutujen kilpailukyky, palvelutuotannon monimuotoisuus ja eri palvelutyyppien ”maantieteen” ymmärrys sekä valinnanvapaus ja vähäisempi normitus.
Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmä luovutti ehdotuksensa liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle (kok.) torstaina.
Asiantuntijaryhmä esittää päävaihtoehtona kolmea erilaista kuntatyyppiä.
Metropoleja olisi suurimmilla kaupunkiseuduilla. Niissä olisi kaksitasoinen malli, jossa metropoli vastaisi muun muassa maankäytöstä, kaavoituksesta ja toisen asteen koulutuksesta. Metropolin sisällä olisi useita palvelukuntia, joiden vastuulla olisi päivähoito, peruskoulu, liikunta ja kulttuuri. Molemmille valittaisiin vaaleilla valtuusto, mutta verotusoikeus olisi metropolilla.
Seutukaupungit puolestaan muodostettaisiin suurehkoista kaupunkiseuduista. Niillä olisi vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta samat tehtävät kuin metropolilla, mutta yksitasoinen hallinto. Osallisuutta vahvistettaisiin esimerkiksi kunnanosavaltuustoilla.
Kunnat järjestäisivät lähipalveluita ja ostaisivat muut palvelut seutukaupungeilta, metropoleilta tai yrityksiltä. Asemakaavoitus olisi kuntien omissa käsissä, mutta alueelliset yleiskaavat valmisteltaisiin metropolien tai seutukaupunkien johdolla.
Asiantuntijatyöryhmän mukaan erilainen malli erilaisille kunnille antaisi niille parhaat mahdollisuudet suoriutua tehtävistään. Päättäjät valittaisiin aina suorilla vaaleilla.
– Paraskaan rakenne ei takaa laadukasta toimintaa. Siihen tarvitaan viisaita päättäjiä, vuorovaikutukseen ja oivallukseen perustuvaa johtamista, digitalisaation ja markkinoiden hyödyntämistä sekä jatkuvaa uudistumista ja sitä tukevaa kokeilukulttuuria, muistuttavat asiantuntijaryhmän jäsenet.