Eri koulutusasteiden välillä on eroja hyvinvoinnissa

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaiset pitävät enemmän koulunkäynnistä, kokevat itsensä harvemmin yksinäiseksi ja terveydentilansa paremmaksi sekä ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin 8. ja 9. luokkalaiset.

Myös lukioiden ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin kokemukset eroavat toisistaan. Ammattiin opiskelevat viihtyvät koulussa lukiolaisia paremmin ja heillä on vähemmän koulu-uupumusta. Lukiolaisten elintavat ovat terveellisemmät ammattiin opiskeleviin verrattuna.

Hyväksi koetusta terveydentilasta huolimatta toisen asteen opiskelijat oireilevat runsaasti, naiset huomattavasti miehiä enemmän. Toisen asteen opiskelijoiden yleisimmin kokema oire on väsymys, josta kärsii viikoittain noin 60 prosenttia naisista ja kolmannes miehistä.

Entistä useampi nuori on raitis. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista yli 60 prosenttia on raittiita, lukiolaisista 35 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 26 prosenttia. Nuorten humalahakuinen juominen on myös edelleen vähentynyt.

Sen sijaan nuorten ylipaino näyttäisi olevan lisääntymässä. Ammattiin opiskelevista neljännes on ylipainoisia. Ero lukiolaisiin on suuri – lukiolaisista ylipainoisia 19 prosenttia.

Moni kokee syrjivää kiusaamista

Syrjivää kiusaamista – kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi koulussa tai vapaa-ajalla – on kokenut 19 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 11 prosenttia lukiolaisista ja 13 prosenttia ammattiin opiskelevista.

Syrjivää kiusaamista kokee yli 40 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomailla syntyneistä nuorista. Näillä nuorilla on huomattavasti enemmän hyvinvoinnin haasteita sekä koulussa että vapaa-ajalla. Yksinäisyys ja luokkayhteisöön kiinnittymättömyys ovat yleisiä näiden nuorten keskuudessa.

Eriarvoisuus hyvinvoinnissa on huomattavaa, mutta siihen voidaan puuttua oppilaitoksissa. Noin kolmannes oppilaista ja opiskelijoista koki tarvinneensa enemmän tukea koulukuraattorilta ja -psykologilta.

Tiedot käyvät julki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Kouluterveyskyselystä. Kysely tehtiin keväällä.

Mainos