Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola varoittaa ääriajattelun noususta ja demokraattisten instituutioiden haurastumisesta. Aaltolan mukaan demokratiat ovat nyt jakautumassa ”monenkirjaviin identiteettijoukkioihin”, joita yhdistää kokemus omasta turvattomasta asemasta.
– Näissä ääriryhmissä vallankumous nähdään väistämättömänä ja siihen varaudutaan. Järjestäytyneen yhteiskunnan romahtamista ei pelätä, vaan uskotaan, että romahdusta voi seurata parempi tilanne, Aaltola kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnissaan.
Koronapandemia on ruokkinut ääriryhmien maailmankuvaa ja salaliittoteorioita, Aaltola arvioi.
– Joukkioiden ydinryhmät ovat vielä pieniä, mutta digitalisoituneessa poliittisessa keskustelussa heillä on laajat verkostot ja kiihkeää seuraamista, hän kirjoittaa.
– Aktiivisella ydinryhmällä on tukea, ja väkivaltafantasiat yhdistävät. Tietyiltä osin ilmiö on rinnastettavissa Isisin kaltaiseen terroristiseen kiihkoon. Ryhmää yhdistää ajattelu, että meitä vainotaan ja jonain päivänä koittaa lunastus, johon osallistuminen voi tuottaa oikeamielisen yhteisön – oli kyseessä sitten valkoinen valtio tai kalifaatin uudelleen perustaminen.
Esimerkkeinä tästä ilmiöstä Aaltola pitää niin Jokelan kouluampujaa kuin norjalaista terroristi Anders Behring Breivikiä, joita ylistetään netissä ”esitaisteilijoina”.
Epävarmuus maailmalla ja Suomessa kasvaa, Aaltola kirjoittaa. Luottamus huomiseen on heikentynyt.
– Holtittomaan poliittiseen väkivaltaan varautuminen esimerkiksi terrorismilainsäädäntöä muuttamalla ja tiedustelulainsäädäntöä kehittämällä voidaan osoittaa demokratian toimivuutta, tukea hyväksi koetun arjen jatkuvuutta.
Ääriajattelua ja väkivaltaa torjutaan Aaltolan mukaan kuitenkin ennen kaikkea parantavalla poliittisella puheella.
– Kansalaisystävyys on se liima-aines, jonka varassa avointa yhteiskuntaa voidaan turvata, demokratiaa puolustaa ja haasteita voittaa.