Reserviläisliiton teettämässä tutkimuksessa lähes kolmasosa (31,8 %) vastaajista ei osannut sanoa, pitäisikö jäseneksi pyrkiä vai ei. Erityisen epävarmoja ovat naiset (37,9 %) ja 15–22-vuotiaat nuoret (41,2 %).
Helpointa Nato-kannanmuodostus on yli 50-vuotiaille, sillä 56–70-vuotiaista vain vajaa neljännes (22,9 %) ei osaa ottaa jäsenyyteen kantaa.
Innolinkin maaliskuussa tekemän tutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus ei ole viime kuukausina juuri kasvanut. Jäsenyyttä hakisi 28,1 vastaajista. Miesten keskuudessa jäsenyyden kannattajia on lähes 40 prosenttia (37,5 %) kun taas naisista vain vajaa viidennes (18,5 %) jättäisi jäsenhakemuksen.
Eniten kannattajia löytyy 56–70-vuotiaista (33,7 %) sekä eteläsuomalaisista, joista 31 prosenttia on jäseneksi pyrkimisen kannalla.
Nato-jäsenyyttä vastustavien suomalaisten määrä on kuitenkin laskenut. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan jäsenyyttä vastustaa enää 40,1 prosenttia suomalaisista. Esimerkiksi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime lokakuun kansalaiskyselyssä vastustajia oli vielä 60 prosenttia. Eroa selittää kuitenkin osittain erilainen tutkimusmenetelmä.
Jäsenyyttä vastustavat vahvimmin naiset, joista lähes 45 prosenttia (43,6 %) ei pyrkisi jäseneksi. Miesten joukossa vastustajia on vajaa kymmenen prosenttiyksikköä (36,8 %) vähemmän. Eniten Naton jäseneksi pyrkimistä vastustavat 56–70-vuotiaat (43,4 %) sekä Länsi-Suomessa asuvat, joista yli 40 prosenttia (41,3 %) suhtautuu kielteisesti NATO-jäsenyyteen.
Reserviläisliiton teettämän tutkimuksen tiedot kerättiin Innolink Oy:n Internet-paneelin kautta 19.-24.3.2015. Kokonaisvastaajamäärä tutkimuksessa oli 1039 henkilöä. Tulosten virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.