Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät tehtävien muuttumiseen ja työnantajan vaihtumiseen. Omassa työssä haastavaa on töiden epätasainen kasaantuminen ja kasvavat vaatimukset. Eläkeiässä harva on valmis jatkamaan työuraansa.
Työsuhteiden suurimmat epävarmuustekijät olivat jäsenten mukaan tehtävien yksipuolinen muuttaminen (32 %), siirto toisiin tehtäviin (29 %) ja työnantajan vaihtuminen (24 %). Lomautuksen uhkaa koki 21 prosenttia ja irtisanomisen uhkaa 19 prosenttia vastaajista.
– Jäsenten kokemuksissa näkyy voimakkaasti sote- ja maakuntauudistuksen ja taloudellisen tilanteen aiheuttama epävarmuus. Jytyn jäsenkunnassa uudistus koskettaa yhtä lailla niin julkisia kuin yksityisiä aloja, sanoo Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
Erityisen haastavana omassa työssä Jytyn jäsenet kokevat erityisesti töiden epätasaisen kasaantumisen (44 %) ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset (36 %), huonon esimiestyön (25 %), liian suuren työmäärän (24 %) ja organisaatiomuutokset (23 %).
Työtahti ja talous kiristynyt
Työn kiireellisyyden lisääntymistä on kokenut jonkin verran 47 prosenttia tai huomattavasti 23 prosenttia jäsenistä. Samaa mieltä on myös suurin osa Jytyn luottamusmiehistä, joiden mielestä työtahti on kiristynyt ja työmäärä lisääntynyt viimeisen vuoden aikana.
Luottamusmiesten arvion mukaan myöskään eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä tai on palkattu vähemmän kuin on lähtenyt. Lisäksi luottamusmiesten mukaan määräaikaisten työntekijöiden sopimuksia ei ole jatkettu, työilmapiiri on huonontunut ja lomarahoja on vaihdettu vapaaksi.
Tyytyväisyys työn sisällön kehittymiseen on vähentynyt joka neljäs vuosi toteutetuissa Jytyn jäsentutkimuksissa. Työn sisällön myönteistä kehitystä koki 41 prosenttia (2016), 49 prosenttia (2012), 51 prosenttia (2008) ja 59 prosenttia (2004).
Jytyn jäsenet ovat erityisen tyytymättömiä kunta-alan naisvaltaisten alojen palkkakehitykseen. Tyytyväisiä palkankorotuksiin on vain 13 prosenttia ja tyytymättömiä peräti 73 prosenttia.
Työuran jatkamiseen haluja
Työuran jatkamista eläkeiässä kysyttiin jäseniltä, jotka olivat 50-vuotiaita ja siitä ylöspäin. Näistä vastaajista työuran jatkamista eläkeiässä voisi harkita kokopäiväisesti 17 prosenttia ja osa-aikaisesti 14 prosenttia vastaajista. Terveyden puolesta eläkeikään uskoo selviävänsä todennäköisesti 73 prosenttia vastaajista.
Parhaimpina työnantajan toimina työssä jatkamiselle jäsenet pitävät mahdollisuutta työn keventämiseen ja osa-aikaisuuteen (51 %) ja mahdollisuuteen vaikuttaa oman työn sisältöön, laatuun ja määrään (45 %).
– Työssä jatkaminen ja työurien pidentäminen vaatii työelämältä ja työnantajalta joustavuutta. Esimerkiksi työn keventäminen osa-aikaisuudella voisi tarjota mahdollisuuden jatkaa työuraa eläkeiässä, Pihlajamäki toteaa.
Kyselyyn vastasi 11 539 jytyläistä, eli vastausprosentti oli 37. Jäsenkysely toteutettiin toukokuussa. Vastaajista naisia oli 90 prosenttia, miehiä kymmenen prosenttia. Pääosa eli 85 prosenttia työskenteli kuntasektorilla.