Suurinta epäluottamusta osoittaneilla oli tutkimuksessa kolme kertaa suurempi dementian riski kuin niillä, joilla epäluottamus oli vähäistä.
Sosiaalinen epäluottamus on aikaisemmin liitetty muun muassa sydäntautien riskiin. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkasteltiin sen yhteyttä dementiaan.
Tulokset vahvistavat käsitystä, että elämänasenne ja luonteenpiirteet voivat vaikuttaa terveyteen.
– Toisaalta havainto epäluottamuksen yhteydestä dementiaan tuo uusia näkökulmia myös sairastumisen ehkäisyyn, sanoo vastaavana tutkijana toiminut kehitysjohtaja, dosentti Anna-Maija Tolppanen.
Tutkimukseen osallistui 1449 henkilöä, jotka olivat tutkimuksen alkaessa iältään keskimäärin 71-vuotiaita. Heille tehtiin muistisairauksia kartoittavat testit ja lisäksi he vastasivat sosiaalista epäluottamusta mittaavaan kyselyyn.
Vastaajia pyydettiin kertomaan, missä määrin he ovat samaa mieltä esimerkiksi seuraavien väitteiden kanssa: ”Useimmat ihmiset ovat valmiita valehtelemaan oman etunsa vuoksi”, ”On parasta olla luottamatta keneenkään” ja ”Useimmat ihmiset ovat etuja saavuttaakseen valmiita käyttämään epärehellisiäkin keinoja, elleivät rehelliset auta.”
Kaikkiaan 622 henkilöä kävi läpi dementiatestit sekä tutkimuksen alussa että keskimäärin kahdeksan vuotta myöhemmin. Näiden testausten välisenä aikana 46 osallistujaa sairastui dementiaan.
Suurta epäluottamusta osoittaneilla oli kolme kertaa suurempi riski sairastua dementiaan kuin vähiten epäluottavaisilla riippumatta muista dementian riskitekijöistä, kuten korkeasta verenpaineesta, kolesterolitasosta tai tupakoinnista.
Epäluottamukseen näytti liittyvän myös varhaisemman kuoleman vaara, joka kuitenkin selittyi muilla tekijöillä, kuten sosioekonomisella asemalla, terveydentilalla tai tupakoinnilla. Kuolemanvaaraa tarkastelleeseen tutkimusosioon osallistui 1146 henkilöä, joista 361 kuoli kymmenen vuoden seuranta-aikana.
Tutkimus on julkaistu Neurology-lehdessä.