– Emme voi kannattaa uudistusta, vaikka sen tarkoitus on hyvä eli työpaikkojen lisääminen, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
– Edustamillamme kulttuuri-, viestintä- ja museoaloilla on jo nyt perinnettä ilmaisen työn teettämiseen. Viimeksi tästä saatiin kouriintuntuva esimerkki, kun opetus- ja kulttuuriministeriö koitti palkata graafikon ruokapalkalla kahden päivän ammattitehtäviin, Luomanmäki jatkaa.
Hänen mukaansa museoalalla taas toistuvana kesäongelmana on, että opiskelijoilla teetetään ammattitehtäviä palkalla, joka ei ole lähellekään työehtosopimuksessa sovittua tasoa.
– Työnäyte-palvelu sementoisi ajattelun, että ammattityötä voi teettää ilman oikeudenmukaista korvausta, Luomanmäki sanoo.
Hän toteaa, että vaikka työnäytteen antaminen olisi vapaaehtoista, käytännöstä tulee helposti normi, johon kaikkien on suostuttava.
– Sillä miten pärjäisivät rekrytointikierroksella ne, jotka eivät ilmaiseen työnäytteeseen suostuneet? Ilmaista työtä saisivat varmasti tehdä erityisesti nuoret, jotka eivät pysty aikaisemmalla työkokemuksella osoittamaan osaamistaan.
– Työnäytteen ideassa hallitus sälyttää jälleen vastuun yksilölle ja työntekijälle. Työntekijän on joustettava ja annettava ammattitaitoaan ilmaiseksi. Korvaukseksi voi tulevaisuudessa saada työpaikan – tai olla saamatta. Työnantajan vastuu jää toiveen tasolle. Jonkun on tuotava esille työntekijän suojeluperiaatetta, koska hallitus ei sitä tee, Luomanmäki sanoo.
Sitra on esittänyt, että työnäytettä voisi tehdä esimerkiksi 3-4 kuukautta.
– Tämä on pitkä aika. Miksi työntekijän soveltuvuuden arviointiin ei käytetä koeaikaa, joka on juuri tätä varten jo olemassa, Luomanmäki kysyy?