Viimeaikaiset välikohtaukset Transnistriassa ovat herättäneet huolta siitä, että Venäjä pyrkisi laajentamaan sotaa entistä pidemmälle länteen.
Venäjän keskisen sotilaspiirin virkaa tekevä komentaja, kenraalimajuri Rustam Minnekajev viittasi samaan suunnitelmaan viime viikolla pitämässään puheessa. Minnekajevin mukaan Itä- ja Etelä-Ukrainan valtaaminen mahdollistaisi etenemisen Transnistriaan.
Miehitetylle Moldovan alueelle on sijoitettu noin 1 500 Venäjän sotilasta kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Monet asiantuntijat ovat epäilleet Venäjän asevoimien kykyä jatkaa hyökkäystä Hersonista länteen, sillä Krimiltä edenneet joukot työnnettiin jo aiemmin pois Mykolajivin edustalta. Suurin osa maan jäljellä olevasta sotavoimasta on ollut viime viikkoina sidottuna ankariin taisteluihin Ukrainan itäosissa.
BBC:n haastattelemat länsimaiden tiedustelulähteet eivät usko Venäjän pystyvän vastaavaan hyökkäykseen ainakaan lyhyellä aikavälillä. Transnistriaan sijoitettujen joukkojen määrä on liian pieni omien operaatioiden aloittamiseen. Niiden kalusto on pääosin neuvostovalmisteista eli vanhentunutta.
Hersonin aluetta miehittävät Venäjän joukot ovat olleet viime viikkoina pääasiassa passiivisessa puolustuksessa. Ukraina on sen sijaan suorittanut useita onnistuneita vastahyökkäyksiä ja edennyt vähitellen kohti Hersonin kaupunkia.
– Eteneminen Transnistriaan asti venyttäisi Venäjän huoltolinjoja ja kyvykkyyksiä äärimmilleen, lähde sanoo.
Uusi operaatio edellyttäisi vahvasti linnoitetun Odessan suurkaupungin valtaamista, jota on pidetty lähes mahdottomana ilman lähialueelle tehtävää maihinnousua. Ohjusristeilijä Moskvan upottaminen on pakottanut Venäjän Mustanmeren laivaston siirtymään merimaaliohjusten kantaman ulkopuolelle.
Transnistria voi silti kuulua Venäjän pitkän tähtäimen strategisiin tavoitteisiin.
– Mutta heidän asevoimiensa kyky suorittaa tämä tehtävä on tällä hetkellä rajoitettu, BBC:n haastattelema lähde sanoo.