Taloustilanne on puhuttanut sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki eilen julkaisivat ennusteensa lähivuosille. Arvio taantuman syvyydestä ja kestosta on muuttunut synkemmäksi.
– Tämä riski on ollut tiedossa. Voimakkaat sopeutustoimet sopivat huonosti tähän suhdannetilanteeseen, sanoo Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta Verkkouutisille.
Hänen mielestään olisi perusteltua, että sopeutuksen painopistettä siirrettäisiin jonkin verran kauemmas, parempaan suhdannetilanteeseen.
– Toisaalta on totta, että julkisen talouden tilanne näyttää entistä vaikeammalta.
Malirannan mukaan juuri haasteiden kokoluokan vuoksi olisi entistä tärkeämpää muistaa, että vähemmällä tuskalla selvittäisiin, jos julkisen talouden korjaamiseen käytettäisiin ”kaikkia kolmea lääkettä”.
– Menoleikkauksia, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia, eikä mitään niistä jätettäisi ainakaan täysin sivuun, hän luettelee.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoi eilen Verkkouutisissa, että veroja korottamalla talous ei lähde nousu-uralle, koska taustalla menot jatkaisivat paisumistaan. Hän ryöpytti Suomen muutenkin joutuneen ”koomaan”, jossa tarvittavia uudistuksia ei rohjeta tehdä.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta puolestaan katsoo, että valtiovarainministeriön ennuste ei ole kovinkaan synkkä, kun esimerkiksi työllisyyden ennakoidaan palautuvan ennätystasolle jo vuonna 2025. Julkisen talouden heikkeneminen kuitenkin on selvä asia.
– Isossa kuvassa velkaantumista selittää veroasteen alentuminen. Siihen on pakko puuttua, jos (kun!) halutaan rahoittaa hyvinvointivaltio. Siksi hyvä, että hallituksenkin piirissä on herätty verotuksen merkitykseen, Kaukoranta kirjoittaa X-viestialustalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi Talouselämän haastattelussa aiemmin joulukuussa, että lisäsäästöjen keinoja voi olla esimerkiksi ruoan arvonlisäveron nosto.
SAK:n omassa eilen julkaistussa vero-ohjelmassa verotuksen painopistettä ehdotetaan siirrettäväksi työn verotuksesta pääomien ja haittojen verotukseen.
”Talouskasvun toivo nuorissa ja pienissä yrityksissä”
Tiistaina puheenaiheeksi nousi myös The Economist -lehden Suomelle antama viimeinen sija läntisten maiden talousrankingissa. Mika Malirannan mielestä listaus on ”enemmän viihdyttävä kuin opettava”, kun kärjessä on Kreikka ja melko pohjilla myös Ruotsi.
– On toki ihan kiinnostavaa, että Suomen pörssin kehitys on ollut poikkeuksellisen heikkoa. Julkisen talouden rakenteellisen alijäämän kannalta erityisen tärkeä on tuleva talouskasvu: sitä menneisyyden pörssikurssikehitys ennustaa heikosti, Maliranta sanoo.
X-yhteisöalustalla on jälleen tänään taivasteltu Suomen pörssin ”alisuoriutumista” Ruotsin pörssiin nähden ja mietitty koska suunta kääntyy. Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothoviuksella on asiaan synkeä näkemys.
– Miksi tuo kääntyisi? Suomesta myydään innovaatiot varhaisessa vaiheessa ulos, muun muassa Ruotsiin, ja jäljelle jää heikosti kasvava ja kannattava vanha teollisuus. Kehityksen kääntäminen vaatisi Suomelta isoja päätöksiä, joita ei ole näköpiirissä, Rothovius kommentoi X:ssä.
Myös Maliranta toteaa, että Suomen pörssissä on lähinnä isoja ja vanhoja yrityksiä, jotka ovat olleet rakennemuutoksen kourissa. Hän ei kuitenkaan ripottele tuhkaa päälle.
– Suomen talouden kasvun toivo on nyt tavallista enemmän nuoremmissa ja pienemmissä yrityksissä, joista monet eivät ole vielä listautuneet pörssiin.
Miksi tuo kääntyisi? Suomesta myydään innovaatiot varhaisessa vaiheessa ulos, mm. Ruotsiin, ja jäljelle jää heikosti kasvava ja kannattava vanha teollisuus. Kehityksen kääntäminen vaatisi Suomelta isoja päätöksiä, joita ei ole näköpiirissä. https://t.co/IVJViNCOh4
— Timo Rothovius (@TRothovius) December 20, 2023
Isossa kuvassa velkaantumista selittää veroasteen alentuminen. Siihen on pakko puuttua, jos (kun!) halutaan rahoittaa hyvinvointivaltio. Siksi hyvä, että hallituksenkin piirissä on herätty verotuksen merkitykseen. Verokeinoja voi katsoa täältä: https://t.co/rq4gQKKHuB (ketju 3/3)
— Ilkka Kaukoranta (@ikaukora) December 19, 2023