Samppanjan kysynnällä ja kokonaistuotannolla ei Nordean ekonomistin Pasi Sorjosen mukaan ole päällisin puolin paljoakaan yhteistä. Vuosina 2005-2012 samppanjan kysyntä lisääntyi 124 prosenttia, kun talous kasvoi vain seitsemän prosenttia.
Hän kuitenkin huomauttaa, että pienillä tempuilla voi löytää huomattavia yhtäläisyyksiä.
– Käytimme neljännesvuosittaisia tietoja sekä samppanjan myynnistä että kokonaistuotannosta ja laskimme prosenttimuutokset vuodentakaisesta, Sorjonen kertoo blogissaan.
Kun prosenttimuutoksia vertaillaan, näyttävät samppanjan kysynnän muutokset edeltävän kokonaistuotannon muutoksia yhdellä vuosineljänneksellä.
– Tosiasia on kuitenkin, että emme tiedä, kuinka hyvin se toimii, Sorjonen muistaa mainita.
Indikaattorin viimeinen havainto tammi-maaliskuulta viittaa Sorjosen mukaan siihen, että talouden pohja voi olla pian käsillä, mutta nousua ei ole vielä tiedossa.
Sorjosella on myös selitys, miksi uusi ennustusmenetelmä ennakoisi talouden muutoksia. Samppanjaa nautitaan, kun on aihetta juhlaan, esimerkiksi yrityksen saamien uusia tilauksien johdosta.