Venäjän aloitettua helmikuussa 2022 avoimen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz julisti historiallista käännekohtaa maansa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Lähes vuotta myöhemmin vaikuttaa brittitutkija Ian Bondin mukaan kuitenkin edelleen siltä, että Saksa – tai ainakaan Scholz – ei ole ymmärtänyt, kuinka vakava uhka Venäjä Euroopalle on.
– Aloitetaan panssarivaunuista. Useimpien tarkkailijoiden mielestä oli ollut jo kuukausien ajan selvää, että Ukraina tarvitsee nykyaikaisia länsimaisia panssarivaunuja joukkojensa vahvistamiseksi. Saksalaiset Leopard 2 -panssarivaunut, joita toistakymmentä Euroopan maata käyttää, olivat selvästi paras vaihtoehto, mutta Scholz ja osa hänen SPD-puolueestaan epäröivät yhä, Ian Bond toteaa artikkelissaan.
Tammikuun lopulla Scholz lopulta taipui lupaamaan, että Leopard-panssarivaunuja voidaan toimittaa Ukrainalle. Toistaiseksi on Bondin mukaan epäselvää, epäröikö Scholz, koska pelkäsi äänestäjien reaktioita tai puolueensa vastarintaa. On myös mahdollista, että liittokansleri oli huolissaan sodan eskaloitumisesta tai siitä, että Saksan olisi vaikeampi palauttaa läheisiä suhteitaan Venäjään, kun sota on ohi.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Centre for European Reform -ajatushautomossa Lontoossa entinen suurlähettiläs Ian Bond on tehnyt lähes kolmen vuosikymmenen mittaisen uran Britannian
ulkoasiainhallinnossa asemapaikkoinaan muun muassa Moskova, Washington, Naton päämaja, Riika ja Wien.
Merkittävää vahinkoa
Scholzin viivyttely Leopard-asiassa on aiheuttanut Bondin mukaan merkittävää vahinkoa kolmessa suhteessa. Ensinnäkin kestää jonkin aikaa, ennen kuin riittävä määrä saksalaispanssareita on Ukrainan joukkojen käytettävissä taistelukentällä. Viivästys merkitsee enemmän uhreja ja lisää riskiä puolustettavien alueiden menettämisestä.
– Toiseksi Saksan epäröinti syventää entisestään kuilua niiden välillä, jotka pitävät Yhdysvaltojen läsnäoloa Euroopan ainoana tehokkaana turvatakuuna, ja niiden, joiden mielestä Euroopan olisi otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, Bond sanoo.
Scholzin haparoiva linja osoittaa hänen mukaansa Euroopan puolustuksen olevan yhä kaukana aidosta halusta tai kyvystä seisoa omilla jaloillaan.
– Kolmanneksi viivyttely vahingoittaa Saksaa itseään. Se rohkaisee Venäjää uskomaan, että Saksan päättäväisyys tuessa Ukrainalle on murrettavissa, hän toteaa.
Läntisten johtajien on Bondin mielestä kyettävä selittämään äänestäjilleen, että sodassa ei ole kyse vain Ukrainan, vaan koko lännen tulevaisuudesta. Jos Putin voi julistaa Venäjän saavuttaneen edes osittaisen voiton, hänen on yhä helpompi jatkaa Venäjän imperialistista aggressiota naapurimaitaan kohtaan.
– Sen sijaan, että läntiset johtajat säätelevät Ukrainalle antamaansa sotilaallista apua ollakseen provosoimatta Putinia eskalaatioon, heidän pitäisi antaa Ukrainalle kaikki tarvittava apu sen varmistamiseksi, että Vladimir Putin pysähtyy.