Verkkouutiset

Erik Heinrichs (1890-1965). Wiki Commons Sotamuseo

Entä jos USA olisi vapauttanut Lapin saksalaisista? Sodan lopulla tehtiin salaa radikaali esitys

Mannerheimin suosikkikenraali Erik Heinrichsin linjaus amerikkalaisista olisi muuttanut nykyhistorian.

Tietokirjailija Janne Könösen teos Hitler ja Suomi – Pohjolan luonnonvarat ja suurvaltasota (Tammi) kertoo ensimmäistä kertaa kattavasti, mitä suunnitelmia natsi-Saksan Adolf Hitlerillä oli Suomen varalle. Kirjassa on uusia tietoja myös Suomen sotakabinetin yhteyksistä amerikkalaisiin.

Janne Könösen mukaan jatkosodan loppupuolella esillä oli ajatus, että USA voisi nousta maihin Pohjois-Norjassa ja edetä Pohjois-Suomeen vapauttamaan alueen saksalaisista ja turvaamaan sen venäläisiltä. Marsalkka Mannerheimin luottokenraali Erik Heinrichs määritteli, ettei Suomi tuossa tilanteessa sotisi vaan päinvastoin tekisi amerikkalaisten kanssa hyvää yhteistyötä.

USA:n tulo olisi muuttanut historian. Könösen mielestä voi spekuloida, että jos amerikkalaiset olisivat häätäneet saksalaiset Lapista ja turvanneet Suomen itsenäisyyden Neuvostoliittoa vastaan, eivät sotakorvaukset olisi tulleet niin suuriksi, suomettumisen aika olisi jäänyt kokematta ja olisimme ehkä olleet Naton perustajajäseniä Norjan tapaan.

Mitä Hitler ja muut saksalaiset eivät vuoden 1943 kuluessa tienneet oli se, että suomalaiset harkitsivat todellakin toimivansa kuten saksalaiset olivat pitkään pelänneet. Suomen poliittisessa ja sotilaallisessa johdossa oli näet virinnyt Stalingradin tappion jälkeen keväällä 1943 ajatus, jonka mukaan maan kannalta parasta olisi, jos amerikkalaiset saapuisivat Suomen Lappiin taistelemaan ja miehittämään sitä. Mikäli amerikkalaisjoukot nousisivat pohjoisilla alueilla maihin, kävisivät Dietlin joukkojen kimppuun ja marssisivat Pohjois-Suomeen, Suomen ei tarvitsisi välittää Lapin suhteen sen paremmin saksalaisjoukkojen poistumisongelmasta kuin Neuvostoliiton uhastakaan alueellaan, kirjassa todetaan.

Nämä ajatukset etenivät amerikkalaisille esitettyihin konkreettisiin ehdotuksiin saakka.

Pohjaksi Erik Heinrichs laati Mikkelissä 30. heinäkuuta 1943 päivätyn muistion. Siinä hän pohti laajasti, mitä seurauksia Yhdysvaltain ja Britannian pohjoiseen mahdollisesti suuntautuvalla maihinnousulla olisi Suomen kannalta.

Heinrichs korosti muistiossaan useaan otteeseen, että ei pitänyt maihinnousua todennäköisenä. Mikäli sellainen tulisi, lännen mahdollinen ilmaantuminen Norjan rannikolta Suomen Lappiin olisi hänen mukaansa ”maahamme, mutta ei maatamme vastaan suunnattu operaatio”. Tilanne ei toisin sanoen olisi Suomelle oikeastaan lainkaan haitallinen. Englantilaisten tuleminen Lappiin voisi sinällään olla ongelma, sillä britit olivat julistaneet Suomelle sodan. Mutta jos pohjoiseen ilmestyisivät vain amerikkalaiset, tilanteessa olisi Suomen kannalta selviä etuja. Heinrichs arvioi, että Petsamo ei tulisi maihinnousukohteena kysymykseen, sillä siellä lännen ja venäläisten strategiset intressit nikkelikaivoksineen menisivät ristiin. Lännen mahdollinen maihinnousu suuntautuisi siksi todennäköisesti Lofooteille sekä Narvikin ja Skibotnin välille. Sieltä länsivallat voisivat edetä miehittämään Ruotsin rautamalmikaivoksia, mikä aiheuttaisi ”Saksan sotatarviketeollisuuden raaka-ainehuollolle tuntuvan iskun”. Toinen maihinnousujoukkojen etenemissuunta etelään voisi olla Suomen alue Enontekiön tai Utsjoen-Inarin kohdilta.

Muistiossa todettiin seuraavasti Suomen viestistä lännelle tällaisessa tilanteessa:

Suomen hallituksen kanta voisi olla seuraava: Suomi ei ole sodassa, eikä halua käydä sotaa, Yhdysvaltain sotavoimia vastaan. Suomi ei katso taistelujen siirtymisen Suomen alueelle tarkoittavan sinänsä hyökkäystä meitä itseämme vastaan. On pyydettävä, etteivät Yhdysvaltain ilmavoimat pommita sellaisia Lapin asutuskeskuksia, joissa ei ole saksalaisia joukkoja. Näillä edellytyksillä Suomi tahtoo johdonmukaisesti pysytellä erossa siitä suursodan vaiheesta, jonka sotanäyttämöksi sen pohjoisin maakunta olosuhteiden pakosta on joutunut.

Yleisesikunnan päällikkö Heinrichs ehdotti lisäksi, että amerikkalaiset sopisivat venäläisten kanssa siitä, ettei puna-armeija ylitä Suomen valtakunnanrajaa.

Saksalaisten joukkojen aiemmin hallussaan pitämä rintamaosuus Pohjois-Suomessa voitaisiin määritellä demarkaatiorajaksi, amerikkalaisten sotilasviranomaisten haltuun kuuluvaksi alueeksi. Ajatus amerikkalaisten tulosta Lappiin oli suomalaisnäkökulmasta niin kiehtova, että sitä oli ehditty edistää diplomaattikanavia pitkin jo pidemmän aikaa. Elokuun alussa 1943, viikon päivät yleisesikunnan päällikön pohdintojen jälkeen, Suomen sotakabinetti päätti tehdä amerikkalaisille asiasta virallisen ehdotuksen. Seuranneet neuvottelut olivat niin salaisia, että yksityiskohtaisesti niiden kulun paljasti vastahistoriantutkija Henry Oinas-Kukkonen vuonna 2019. Kyse ei ollut pelkästä diplomaattisesta tunnustelusta, vaan Yhdysvaltain sodanjohto harkitsi aidosti suomalaisten ehdotusta. Lapin miehityksestä neuvoteltiin salaa Suomen asiainhoitaja Taavi Pohjanpalon ja amerikkalaisten välillä Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa, teoksessa kerrotaan.

Miksei tämä toteutunut? Siksi, että:

Amerikkalaiset käsittelivät ajatusta vakavasti ja veivät ehdotuksen omaan puolustushaarakomitean neuvostoonsa (Joint Chiefs of Staff). Suunnitelma kariutui lopulta siihen, että Yhdysvaltain armeijan johto piti maihinnousua Norjaan ja joukkojen siirtämistä sieltä Suomeen liian työläänä ja vaarallisena operaationa. Joukkoja tarvittiin seuraavaksi kesäksi Normandiaan kaavailtuun maihinnousuun, ja toisaalta amerikkalaiset eivät halunneet suututtaa venäläisiä tunkeutumalla suurvaltasuhteiden kannalta herkälle alueelle Lappiin.

LUE MYÖS:
Näin Adolf Hitler ajatteli suomalaisista: ”Voimakas taipumus pohtia kohtuuttomasti”

Uusimmat

”Suomi sotki jo asiansa”

Teknologiateollisuudessa pidetään lähes selvänä, että takamatkamme kilpailijoihin pitenee yhä.

MAINOS