Eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma sanoi Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan osoittaneen, ettei Venäjään voi luottaa ja Venäjä on arvaamaton.
Kauman mukaan Venäjä pitää listaa itselleen vihamielisistä maista, jollaisiksi äsken on lisätty EU-maat Suomi mukaan lukien. Hänen mukaansa tästä voi päätellä, että näissä maissa voidaan odottaa eräänlaisia hybridioperaatioita.
Hän muistutti vuoden 2015 turvapaikkakriisistä, jolloin Pohjois-Suomessa raja-asemalle tuli parituhatta turvapaikanhakijaa Venäjän ohjaamana.
– Tässä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa Venäjä toimii ennalta-arvaamattomasti ja aggressiivisesti, voi olla että turvapaikanhakijoita ei olisikaan 2 000 vaan 200 000. Millä tavalla hallitus on varautunut siihen, että tällainen hybridioperaatio tulisi Suomen rajoille, Pia Kauma kysyi.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi näin:
– On totta että nyt kun tämä globaali turvallisuustilanne on muuttunut, niin meidän on syytä varautua erilaisiin uhkiin. Ja erilainen laajamittainen vaikuttaminen varmasti tulee kohdistumaan jossain määrin myös Suomeen, sisäministeri Krista Mikkonen sanoi.
– Sen takia hallituksessa on tehty varautumistyötä. Meidän viranomaisemme tekevät koko aika jatkuvasti varautumista erilaisiin uhkiin, ovat ne sitten erilaisia kyberuhkia, erilaisia hybridiuhkia tai esimerkiksi tällaista välineellistämistä mitä voidaan tehdä rajoilla.
Ministerin mukaan ”tästä meillä on onneksi noista vuosista joista edustaja puhui, olemme paljon ottaneet opiksi”.
– Olemme päivittäneet erilaisia suunnitelmia. Olemme harjoitelleet. Viranomaiset ovat yhteistoiminnassa harjoitelleet erilaisia tilanteita, jotta me voimme varmistaa sen, että tällaisissa tilanteissa pystymme pitämään rajat turvallisina, Mikkonen jatkoi.
Pia Kauma totesi, ettei ministerin vastaus valitettavasti tyydyttänyt.
– Se kuulostaa sanahelinältä. Me tarvitsemme muutoksia valmiuslakiin, rajalakiin ja moniin muihinkin lakeihin, jotta siinä tilanteessa jossa meillä todella on se ihmisvyöry siellä rajalla, me saamme pysäytettyä tämän toiminnan. Ja että meidän kansallisen turvallisuutemme ollessa uhattuna meidän ei tarvitsisi ottaa käsittelyyn näitä hakemuksia, Pia Kauma sanoi.
– Mitä konkreettisia toimenpiteitä te olette tehneet, että valmiuslaki viimeinkin saadaan uudistettua, ettekä menisi aina vain sen kokonaisuudistuksen ja parlamentaarisen yhteistyön taakse? Me tarvitsemme toimia, arvoisa hallitus.
Ministeri Krista Mikkonen vastasi kysymyksen olleen esillä jo syksyllä välikysymyksessä. Sen jälkeen hänen mukaansa sisäministeriössä on tehty selvitys normaaliajan lainsäädännöstä ja sen tarvitsemista muutoksista. Puolueet käsittelevät asiaa ensi viikolla.
– Tämä on yhtä lailla ajankohtainen, koska nimenomaan on tärkeää että olemme varautuneet ja valmistautuneet näihin tilanteisiin, Krista Mikkonen totesi.
– Sieltä löytyi erinäisiä muutoksia joita meidän on syytä tehdä, ja totta kai samanaikaisesti meidän täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että tiedusteluresurssimme ovat riittäviä, jotta voimme ennakoida näitä tapahtumia riittävän ajoissa.
Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) sanoi meidän tietysti auttavan Suomeen nyt tulevia ukrainalaisia.
– He ovat hädänalaisessa tilanteessa.
Risikko kuitenkin ihmetteli ministerin vastauksia siitä, että paljon on jo tehty.
– Me tarvitsemme tosiaankin rajalla muutoksia, ja ne pitäisi tehdä nyt aika nopeasti. Koska sieltä saattaa samanaikaisesti tulla muitakin kuin ukrainalaisia, Risikko huomautti.
Kokoomuksen Mari-Leena Talvitien mukaan oppositio kysyi asiasta jo neljä kuukautta sitten välikysymyksellä, jotta varautumista tehtäisiin. Nyt ministerin vastaukset hänen mukaansa kuulostavat siltä, ettei varautumista ole tehty.
Ministeri Krista Mikkonen vastasi, että ”totta kai koko ajan tehdään työtä. Ei ole sellainen tilanne että olisimme jotenkin pysähtyneet ja jääneet odottamaan esimerkiksi selvityksen valmistumista”.
Hänen mukaansa koko ajan ”valmistaudutaan erilaisiin, myös kaikkein pahimpiin skenaarioihin”.
– Työtä tehdään koko aika. Suomi on hyvin varautunut ja valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, Krista Mikkonen sanoi.
Wille Rydmanin (kok.) mukaan on aivan oikein, että kun Ukrainasta pakenee ihmisiä, niin eurooppalaiset avosylin ottavat heidät vastaan.
– He ovat todellisia pakolaisia, heidän hätänsä on konkreettinen, ja eurooppalaisina heille myöskin luontainen pakosuunta ovat toiset eurooppalaiset valtiot, Wille Rydman sanoi.
– Mutta ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä, kun Valko-Venäjä ja Venäjä yhdessä organisoivat muuttoliikettä Lähi-idästä ja monelta muultakin suunnalta Eurooppaan, nimenomaisesti tarkoituksenaan hämmentää, koetella ja sotkea eurooppalaisten rivejä. Nämä yritykset onneksi torjuttiin päättäväisesti, mutta se on herättänyt myöskin kysymyksen: mikäli tällainen operaatio kohdistuisi Suomeen, onko meillä riittävä kyky sulkea rajat tällaisessa tilanteessa tilapäisesti turvapaikanhaulta. Onko meillä tähän valmiutta? Jos ei ole, mitä aiotaan tehdä, Rydman kysyi.
Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan ”on juuri näin, kuten edustaja kertoi: on aivan mahdollista, että tällaisia erilaisia hybridioperaatioita tehdään ja ne kohdentuvat Suomeen, ja nimenomaan tällainen ihmisten välineellistäminen on yksi mahdollinen keino”.
– Meillä on totta kai mahdollisuus vastata tähän, ja me voimme jo nyt tällaisissa tapauksissa sulkea esimerkiksi rajat siinä kohdin, jolloin voimme varmistaa, että tällaista vaikuttamista ei tapahdu. Ja tähän liittyen, tähän koko isoon kokonaisuuteen liittyen, me todella olemme tehneet myös tarkastelua, vaatiiko tämä jonkun tyyppisiä lainsäädännöllisiä muutoksia, Krista Mikkonen sanoi.
– Meillä on jo nyt keinot tähän vastata, mutta me haluamme vielä varmistaa sen niin, että me katsomme, että lainsäädäntö on kaiken kaikkiaan kunnossa niin normaalioloissa kuin sitten poikkeusoloissakin. Ja tämä on totta kai meidän yhteinen halumme — meidän täytyy varmistaa se, että Suomen itsenäisyys säilyy.