Koronavirusinfektion on todettu aiheuttavan tietylle osalle potilaista pitkäaikaisia ja vakavia jälkioireita, joiden kesto voi vaihdella kuukausista jopa yli vuoteen.
Esimerkiksi Britanniassa niin sanotusta pitkästä koronasta (Long Covid) kärsiviä on arvioitu olevan ainakin 1–2 miljoonaa. Yleisimmät oireet ovat voimakas väsymys, hengenahdistus ja erilaiset kognitiiviset tai psyykkiset oireet.
Tuoreessa tutkimuksessa nostetaan esiin akuutin kuolleisuuden lisäksi pitkäaikainen hoitotaakka, josta voi muodostua merkittävä kansanterveydellinen haaste monissa maissa. Esimerkiksi viruksen aiheuttamat elinvauriot voivat vähentää terveiden elinvuosien määrää ja heikentää elämänlaatua.
Journal of Clinical Epidemiology -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pitkän koronan tautitaakka kohdistuisi pandemian jälkeisinä vuosina erityisesti naisiin ja lapsiin pidemmän elinajanodotteen vuoksi.
Terveiden eli laadukkaiden elinvuosien menetys voisi nousta alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä jopa 5–10 vuoteen oireiden vakavuusasteesta riippuen.
Vihdoinkin alkaa tulla *arvioita* koronatartunnan elämän ajan kokonaishaitasta (ei vain akuutti)… eli miksi kannattaa kiinnittää huomiota lapsiin ja nuoriin. (QALY = quality adjusted life years lost.)https://t.co/hoMtJqjtd3 pic.twitter.com/NKIIeIicgA
— Tuomas Mattila 🇫🇮 🌱🚜🧪🥼🔬🛰️🪱 💧 (@TuomasJMattila) December 4, 2021