Vuonna 2018 Etelä-Amerikka on esillä paitsi lukuisten vaalien, myös suurten kokousten pitopaikkana. Vuonna 2018 presidentinvaalit järjestetään Venezuelassa, Meksikossa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Paraguayssa ja Costa Ricassa.
Venezuela on vuodesta 2014 saakka ollut vakavassa poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä. Maassa on ollut 800 prosentin hyperinflaatio ja pulaa ruoasta. Hugo Chavezia presidenttinä seurannut Nicolás Maduro on yrittänyt pitää kiinni vallastaan protestien yltyessä. Heikon suosion takia Maduro ei itse ole ehdolla ensi vuoden presidentinvaaleissa, jos niitä päästään ylipäänsä järjestämään.
Etelä-Amerikassa pelätään Venezuelan tilanteen heikkenevän entisestään ja sen aiheuttavan pahimmillaan ison pakolaiskriisin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotilaallisen voiman käyttämistä Venezuelassa.
Meksiko Yhdysvaltojen fokuksessa
Meksikossa vasemmistolainen Andrés Manuel López Obrador johtaa mielipidemittauksia presidentinvaaleissa. Heinäkuun ensimmäinen päivä järjestettävissä vaaleissa valitaan myös parlamentti. López Obrador on hyvin kriittinen Yhdysvalt0jen roolin suhteen huumeiden vastaisessa sodassa Meksikossa.
Yhdysvaltojen osalta Meksiko on ensi vuonna joka tapaukessa suurennuslasin alla, kun Trumpin on määrä neuvotella uudestaan Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA, johon kuuluvat Yhdysvaltojen lisäksi Kanada ja Meksiko.
Meksikon vaaleilla voi olla myös merkitystä sen suhteen, minkälainen liikkumatila Yhdysvalloilla on toimia Venezuelan suhteen.
Sosialistisen Venezuelan keskeisessä liittolaismaassa Kuubassa on määrä tapahtua merkittävä vallanvaihto huhtikuussa, kun 86-vuotias diktaattori Raúl Castro
on ilmoittanut luopuvansa muodollisista valtionpäämiehen tehtävistä, mutta hänen odotetaan jatkavan kommunistisen puolueen johdossa. Castron seuraajana todennäköisesti jatkaa varapresidentti Miguel Díaz-Canel. Kuuba jatkanee vähittäistä uudistumistaan säilyttäen vanhat valtarakenteensa.
Tärkeitä kokouksia
Huhtikuussa järjestetään Amerikoiden huippukokous Perun pääkaupungissa Limassa. Vastaava kokous järjestetään joka kolmas vuosi ja kokouksissa Yhdysvaltojen presidentillä on ollut mahdollisuus tavata kaikkien latinalaisen Amerikan valtionpäämiehet.
Miami Heraldin tietojen mukaan presidentti Trump ei todennäköisesti ole osallistumassa Liman kokoukseen. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltojen presidentti ei osallistu kokoukseen siitä lähtien, kun niitä on järjestetty vuodesta 1994 alkaen.
Sen sijaan Trump todennäköisesti osallistuu maailman 20 rikkaimman maan G-20-huippukokoukseen, joka järjestetään Argentiinassa marraskuussa.