– Yksittäisen, työtä epätoivoisesti etsivän työnhakijan kannalta on suoranaisesti loukkaavaa, että hänet kategorisoidaan osaksi työvoimapula-alaa, kun ongelma on siinä, että työtä ei löydy, Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo.
Hänen mukaansa huono tilanne pahenee entisestään, jos ammattiala työvoimahallinnon arvioiden perusteella avataan EU/ETA-maiden ulkopuoliselle tuontityövoimalle, jonne suomalaisen työelämän pelisäännöt eivät usein yllä.
– Työttömien määrää ei missään tapauksessa pidä ehdoin tahdoin nykyisestä enää nostaa eikä työsuhteiden laatua heikentää. Kun ennusteet työvoiman tarpeesta pohjautuvat vääriin arvioihin, häviäjiä ovat lähes kaikki: ulkomailta saapuvat työntekijät, Suomessa jo asuvat työnhakijat sekä koko yhteiskunta.
Esimerkiksi virhearvioinnista Selin nostaa siivoustyön Uudenmaan alueella. Työvoimahallinnon käyttämä Ammattibarometri luokittelee sen työvoiman vaikean saatavuuden alaksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan tilastot eivät tue luokitusta.
Selin pelkääkin, että tuloksena on lisääntyvän työttömyyden ohessa myös kasvava joukko työperäisen hyväksikäytön uhreja.
– Täysin suomalaista työelämää ja sen pelisääntöjä ymmärtämättömät ovat helppoja uhreja. On traagista, että luomme tarkoituksella puitteet julmalle hyväksikäytölle, hän sanoo.
Selinin mukaan huomiota pitää kiinnittää erityisesti Suomessa jo asuvien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymiseen. Tilastojen mukaan enemmän kuin joka viides Suomessa asuva, työvoimaan kuuluva ulkomaalainen on työtön.
– Jos tämän luvun annetaan karata, sementoimme työmarkkinoiden epätasa-arvon ulkomaalaistausten ja kantaväestön välillä. Tätä skenaariota pitää välttää hinnalla millä hyvänsä.