Perinteisesti Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun takia. Viime vuonna suurin Suomeen muuttanut ryhmä oli kuitenkin Venäjän hyökkäystä paenneet ukrainalaiset, kertoo Maahanmuuttovirasto.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastui maahanmuuttoon monin eri tavoin, tilapäisen suojelun lisäksi se näkyi esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ja kausityöntekijöiden määrissä, kertoo viraston ylijohtaja Ilkka Haahtela.
Kun tilapäinen suojelu otettiin käyttöön 4.3.2022 kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun EU käytti tilapäisen suojelun direktiiviä. Myöskään Suomessa ei siis ole aiemmin myönnetty tilapäisen suojelun oleskelulupia.
Tilapäinen suojelu eroaa turvapaikan hakemisesta. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijaan.
Viime vuonna Suomessa jätettiin 47 302 tilapäisen suojelun hakemusta ja tilapäistä suojelua myönnettiin 45 308 asiakkaalle. Tilapäisen suojelun hakijoista 46 641 oli ukrainalaisia.
Viime vuonna Suomessa jätettiin 5 827 turvapaikkahakemusta, kun niitä edellisvuonna oli 2 545, joista 1 805 oli ukrainalaisten jättämiä.
Ukrainalaiset hakivat turvapaikkaa keväällä ennen kuin tilapäinen suojelu tuli voimaan, mutta eivät enää loppuvuodesta käytännössä tehneet turvapaikkahakemuksia. Suurin osa alkuvuodesta turvapaikkaa hakeneista ukrainalaisista haki myöhemmin myös tilapäistä suojelua.
Turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän kasvua Suomessa selittää pääasiassa Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, joka on lisännyt ukrainalaisten lisäksi myös venäläisten turvapaikanhakijoiden määrää.
Venäläiset jättivät viime vuonna 1 172 turvapaikkahakemusta. Venäläisten hakemusmäärät nousivat selvästi keväällä sodan alkamisen jälkeen ja vielä selvemmin syksyllä Venäjän liikekannallepanon julistamisen jälkeen.
Ukrainalaisia odotettavissa Suomeen myös tänä vuonna
Ukrainasta paenneiden tilapäisen suojelun oleskelulupia jatketaan tänä vuonna automaattisesti 4.3.2024 asti. Yleensä asiakkaan pitää itse hakea jatkoa oleskeluluvalle, mutta tilapäisen suojelun kohdalla lakia muutettiin ja päätöksiä on tehty viidessä päivässä automaation avulla 42 433.
– Olemme pystyneet palvelemaan Ukrainasta paenneita ilman, että heidän tarvitsee itse tehdä mitään, kertoo Haahtela.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu Suomeen myös jatkossa. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna noin 30 000–40 000 tilapäisen suojelun hakijaa.
Viraston mukaan Ukrainan sodan ja siitä seuraavan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida.
– Ukrainasta Suomeen saapuvien hakijoiden määrään vaikuttavat esimerkiksi sodan kesto ja laajuus, Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen, vastaanottokapasiteetin kuormittuminen Ukrainan naapurimaissa ja Baltiassa sekä ukrainalaisten siirtyminen EU-maiden välillä, listaa Haahtela.
Venäjän kansalaiset jättävät arviolta 1 000–1 500 ensimmäistä turvapaikkahakemusta tänä vuonna. Turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa Suomen asettamat maahantulo- ja viisumirajoitukset, maahan viisumilla jo saapuneiden Venäjän kansalaisten mahdollinen turvapaikanhaku, Venäjän sisäisen tilanteen kehitys sekä Venäjän rajaviranomaisten toiminta.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätetään arviolta noin 4 000 tänä vuonna. Viime vuonna ensimmäisiä hakemuksia jätettiin 4 863.
Venäjän hyökkäys vaikutti myös työperusteiseen maahanmuuttoon
Viime vuonna työnteko oli yleisin syy myönteiselle ensimmäiselle oleskelulupapäätökselle. Näitä tehtiin viime vuonna 16 081 ja edellisvuonna 11 428. Ensimmäisellä oleskeluluvalla tarkoitetaan lupaa, jota maahanmuuttaja hakee yleensä ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen.
Työperusteisia oleskelulupia on useita erilaisia riippuen siitä, mitä työtä maahanmuuttaja Suomessa tekee. Lähes puolet myönteisistä ensimmäisistä työlupapäätöksistä oli työntekijän oleskelulupia, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta.
– Työntekijät muuttavat Suomeen esimerkiksi siivous-, hoito- ja ravintola-alalle, kertoo apulaispäällikkö Elina Immonen.
Erityisasiantuntijoille, eli esimerkiksi IT-asiantuntijoille, tehtiin 2 358 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Eniten erityisasiantuntijoita Suomeen muuttaa Venäjältä, Intiasta ja Turkista. Suomalaiset yritykset vetäytyivät Venäjältä ja se näkyi venäläisille erityisasiantuntijoille myönnettyjen lupien kasvuna (2022: 874, 2021: 191).
– Kesäkuussa otimme käyttöön pikakaistan erityisasiantuntijoille ja startup-yrittäjille, jota myöhemmin laajennettiin myös johtajille. Pikakaistassa erityistä on monen viranomaisen yhteinen kahden viikon palvelulupaus edustustokäynnistä aina Suomen rajan ylittämiseen, kertoo Immonen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti myös kausityöntekijöiden määrään. Suurin osa maatilojen kausityöntekijöistä on joka vuosi kausityötodistuksella Suomeen saapuvia ukrainalaisia. Viime vuonna kausityötodistuksia myönnettiin 5 264, kun niitä edellisvuonna oli 13 870.
Tilasto ei kuitenkaan suoraan kerro maatiloilla työskennelleiden määrästä, sillä tilapäistä suojelua hakeneet ukrainalaiset pystyivät halutessaan työskentelemään missä tahansa tehtävissä.
Muita yleisiä syitä muuttaa Suomeen ovat perhe (15 457 myönteistä päätöstä) ja opiskelu (8 383).
– Suurin osa Suomeen viime vuonna muuttaneista perheenjäsenistä oli Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten lapsia ja puolisoita, kertoo Immonen.
Vaikka kaikkien ensimmäisten työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärät kasvoivat viime vuonna 40 prosenttia, niin käsittelyajat pysyivät lähes ennallaan. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden hakemusmäärät kasvoivat viime vuonna 60 prosenttia samalla kun käsittelyaika laski 36 prosenttia.
EU-kansalaiset jättivät 10 166 rekisteröintihakemusta vuonna 2022. Suurin osa EU-kansalaisista hakee rekisteröintiä työn perusteella.
Viime vuonna 10 183 EU-kansalaista vahvisti oleskeluoikeutensa Suomessa. Heistä 4 270 rekisteröitiin työn perusteella. Eniten EU-rekisteröintejä tehtiin Viron, Saksan ja Latvian kansalaisille.
Uusia kansalaisia yli 10 000
Moni myös halusi jatkaa Suomessa asumista. Jatkolupahakemuksia jätettiin viime vuonna 34 136 ja niitä myönnettiin yhteensä 28 665.
Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten työn perusteella. Jatkolupa on oleskelulupa, jota voi hakea, kun on jo asunut Suomessa oleskeluluvalla.
Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 11 352 henkilölle.
Suomi sai 10 479 uutta kansalaista. Heistä 9 509 sai kansalaisuuden hakemuksesta (2021: 6 070) ja 970 ilmoituksesta (2021: 1 515).