”Markkinat alkoivat sopeuttaa hinnoitteluaan epävakaisiin talousnäkyviin. Noin vuosi sitten maksoimme lainanotostamme saman verran kuin Hollannin valtio. Nyt ehkä 0,1 prosenttiyksikköä enemmän eli lainanoton kustannuksemme on samaa tasoa kuin Itävallalla”, Valtiokonttorin finanssijohtaja Teppo Koivisto sanoo Ylen Kova talous -verkko-ohjelman haastattelussa.
Luottoluokittaja Fitch laski Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokituksen maaliskussa AAA -luokasta luokkaan AA+. Luokittaja pitää Suomen näkymiä silti vakaina. Toinen luokitusjätti Standard&Poor´s on ilmoittanut pitävänsä Suomen luokituksen jo aiemmin määrittämällään tasolla AA+. Sen mukaan Suomen näkymät ovat kuitenkin negatiiviset.
Korkein kolmen A:n luokitus Suomella on enää Moody’siltä. Luottoluokittaja pitää Standard&Poor´sin tapaan näkymiä negatiivisina. Moody’s määrittää luokituksensa seuraavan kerran kesäkuussa.
Teppo Koiviston mukaan 0,1 prosenttiyksikön muutos koroissa tarkoittaa todellisuudessa vuositasolla joitakin kymmeniä miljoonia euroja.
”Tämä kustannus ui valtion korkokuluihin hyvin pitkällä aikavälillä eikä mitään tarkkaa arvioita sen suurudesta pysty sanomaan. Puhutaan muutamista kymmenistä miljoonista euroista vuodessa maksimissaan”, Koivisto laskee.
Suomella on tällä hetkellä velkaa yhteensä noin 102 miljardia euroa. Suomalaisille velkapotti maksaa Koiviston mukaan korkoina 1,5 miljardia euroa vuodessa.
”Vaikka velka on melkein tuplaantunut lähimmän kahdeksan vuoden aikana, niin korkokustannukset ovat pysyneet samalla tasolla”, Koivisto toteaa.
Lainoja erääntyy joka vuosi ja niiden maksamiseksi on otettava uuttaa velkaa. Tänä vuonna Valtiokonttori ottaa lainaa 20 miljardin euron edestä. Summasta 5,4 miljardia on uutta lisävelkaa, jota tarvitaan valtion tulo- ja menoarvion alijäämän kattamiseksi. Loput käytetään erääntyvien lainojen maksamiseen.
”Suomen valtion velka on 50 prosentin paikkeilla suhteessa bruttokansantuotteeseen eli aika kohtuullisella tasolla. Eniten hirvittää velan kova kasvuvauhti”, Koivisto toteaa
