Energiavirasto kertoi, että sähkönsiirron verkkopalvelun hinnoittelun valvontamenetelmää muutetaan vuoden 2021 alussa. Tavoitteena on pienentää verkkoyhtiöiden tuottopohjaa, alentaa lain sallimaa tuottoprosenttia sekä poistaa yrityksiltä kannustin vahvistaa verkkoja nopeasti.
Energiateollisuus ry:n mukaan muutosten seurauksena verkkoyhtiöiden sallittu liikevaihto laskisi merkittävästi, mikä hidastaa tarvittavien investointien tekemistä. Muutos vaikuttaisi Suomen kaikkiin 77 verkkoyhtiöön ja erityisen haitallisesti niihin, joiden investointiohjelmat ovat kesken.
Energiateollisuus toteaa, että valvontamenetelmien muuttaminen kesken valvontajakson heikentää luottamusta viranomaiseen ja viranomainen on taipumassa poliittisen paineen alla.
– Julkinen paine Energiavirastoa kohtaan on ollut viime aikoina kohtuuton ja julkisessa keskustelussa on ollut vallalla virheellisiä totuuksia. Paine ei saisi johtaa lainvoimaisten viranomaispäätösten muuttamiseen niin, että se vie kannattavuuden jo tehdyiltä investoinneilta. Sen lisäksi muutokset heikentävät investointiedellytyksiä jatkossa, toteaa Energiateollisuus ry:n energiaverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen.
Hänen mukaansa yhteiskunnan voimakas sähköistyminen ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää sähköverkkojen vahvistamista.
– Ilmastotoimet maksavat, Hänninen toteaa.
Hän huomauttaa, että sähköverkkotoiminta on yksi Suomen vahvimmin säännellyistä aloista, mikä estää yli-investoinnit ja kohtuuttomat voitot.
– Tähän asti Energiavirasto on puolustanut tarkkaan harkittuja valvontamenetelmiään, jotka muodostavat kokonaisuuden. Nyt tilanne on muuttunut. Harkittuun kokonaisuuteen esitetään yksittäisiä muutoksia kesken valvontajakson.
– Verkkoyhtiöiden kannalta tilanne on ongelmallinen. Regulaation lähtökohtana on ollut alusta alkaen pitkäjänteisyys, ennustettavuus ja yllätyksettömyys. Tämä on välttämätöntä toimialalla, johon sijoitetaan merkittäviä pääomia pitkäksi ajaksi. Vuosien 2014–2028 aikana sähköverkkoihin investoidaan noin 9,5 miljardia ja sähköverkon pitoajat ovat noin 40 vuotta, Hänninen toteaa.
Hänen mukaansa jakeluverkkoyhtiöt ovat parantaneet sähkönjakelun luotettavuutta lain velvoittamalla tavalla. Investointien tuloksena sähkökatkojen määrä ja kesto ovat laskeneet jyrkästi.
– On välttämätöntä, että viranomainen mahdollistaa nämä investoinnit myös jatkossa. Työ on vielä kesken. Taajamien jälkeen investoinnit siirtyvät haja-asutusalueelle. Työtä riittää pitkälle 2030-luvun puolelle, Hänninen sanoo.