– Sellainen hanke ei onnistu ilman mittavia korvauksia tuottajille. En ymmärrä, miten hallitus voi olla näin holtiton rahankäytössään ja ymmärtämätön energiamarkkinoiden tilanteesta, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.
– Helsingin Sanomien jutussa ministeri Olli Rehn (kesk.) vertaa päätösehdotustaan naisten äänioikeuteen. Tämä vähintäänkin kyseenalainen vertaus pätee vain siltä osin, että tässäkin ollaan perustuslaillisten kysymysten äärellä. Omaisuuden suoja on niistä keskeisimpiä ja hallitus leikittelee sen kanssa tavalla, joka vaarantaa koko teollisen investointiympäristön, Leskelä lisää.
Suomessa ei ole koskaan aiemmin suljettu energialähteitä tai tuotantotapoja markkinoilta kieltolakien keinoin.
– Vastapainoksi kivihiilen kieltolailla ei saavutettaisi energiajärjestelmässä muuta kuin haittoja. Nykyisellä ohjauksella ja yritysten investoinneilla kivihiilen käyttö on vähentynyt jo murto-osaan aiemmasta ja trendi on jatkossakin samansuuntainen, Leskelä toteaa.
Kieltolaeilla on lisäksi tunnetusti arvaamattomia haittavaikutuksia. Hallitus ei tietojemme mukaan ole selvittänyt niitä lainkaan muuten kuin juridiselta kannalta. Kivihiilellä on jatkossakin roolinsa varmistamaan energiansaanti ja kohtuullinen kustannustaso.
Leskelän mukaan kieltolaki näyttäytyykin populistisena temppuna tilanteessa, jossa hallituksen olisi tehtävä tärkeitä energiapoliittisia päätöksiä.
– Hallitus on lehtitietojen mukaan myös päätymässä jatkamaan sähkön tuotantotukijärjestelmiä verovaroin vielä nykyisten järjestelmien lisäksi. Energiantuottajat eivät näitä tukia halua eikä niille ole perusteita hallituksen omien tai EU:ssa sovittujen tavoitteiden näkökulmasta, Leskelä toteaa.
– Toivottavasti järki vielä voittaa ja siirrytään nykyaikaiseen, älykkääseen ohjaukseen, jossa Suomi ottaisi osansa energia-alan megatrendeistä sen sijaan että tekee kalliita julkisuustempauksia yhteisillä rahoilla, hän jatkaa.