– Kyse on kalliista ja tarpeettomasta esityksestä, jonka seurauksena ilmastopäästöt eivät vähene. Sen sijaan perustuslain turvaama omaisuudensuoja murtuu, vaikutukset polttoainemarkkinoihin ovat arvaamattomia ja asiakkaiden tai veronmaksajien syliin lankeaa huomattava lasku, toteaa ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Energiateollisuus arvioi, että kivihiilen käyttö vähenee marginaaliin noin kymmenen vuoden kuluessa energiayhtiöiden tekemillä ratkaisuilla ja suunnitelluilla investoinneilla.
– Kieltolaki ja nopeutettu aikataulu nostavat energiantuotannon kustannuksia, rajoittavat energiayhtiöiden mahdollisuuksia investoida uuteen teknologiaan sekä heikentävät niiden kannattavuutta, Leskelä toteaa.
Hänen mukaansa ilman lisäselvityksiä voidaan sanoa, että kieltolain kustannukset katetaan joko asiakkaiden tai veronmaksajien rahoilla.
Leskelä muistuttaa, että kivihiilen energiakäyttö Suomessa on kokonaisuudessaan EU:n päästökaupan ja päästökaton piirissä.
– Jos kiellämme kivihiilen käytön ja vähennämme siten omia hiilidioksidipäästöjämme, jokin toinen EU-maa voi vastaavasti päästää enemmän. Ilmakehän hiilitaseessa mikään ei muutu, vaikka energiantuotannon kustannukset ovat kasvaneet kylmässä pohjolassa, Leskelä korostaa.
– Olisi kiinnostava tietää, aikooko valtio poistaa kivihiilien päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia päästökauppajärjestelmästä. Onko ministeri valmis esittämään, että tähän käytetään valtion varoja, Leskelä kysyy.
Kansallisissa toimissa huomio on Leskelän mukaan kohdistettava päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin, jossa liikenne on suurin päästöjen aiheuttaja.
– Öljynkäytön hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin muiden fossiilisten polttoaineiden päästöt yhteensä. Myös kauppataseessa öljyn tuonnin negatiivinen merkitys on moninkertainen kivihiileen verrattuna, Leskelä sanoo.