Energiateollisuus pitää komission tiistaina julkaisemaa lämmitystä ja jäähdytystä koskevaa strategiaa tärkeänä avauksena. EU:ssa käytettävästä energiasta noin puolet kuluu lämmitykseen ja jäähdytykseen, ja lämmitys hoidetaan usein kiinteistökohtaisesti öljyllä ja maakaasulla.
Energiateollisuuden johtajan Jari Kostaman mukaan monet strategiassa asetetut tavoitteet on saavutettu Suomessa jo vuosia etuajassa, sillä sähkön ja kaukolämmön rooli lämmityksessä on ollut meillä erittäin keskeinen.
– Kaukolämmön, sähkön ja yhteistuotannon avulla asiakkaat ovat päässeet omista kiinteistökohtaisista, usein tehottomista öljy-, hiili- ja maakaasukattiloistaan eroon. Tätä tietä muu Eurooppa haluaa nyt tulla perässä, Kostama kertoo tiedotteessaan.
Strategian kova sisältö ja markkinoiden tulevaisuuden suunta jäävät kuitenkin hänen mielestään hieman hämärän peittoon komission tiedonannossa. Strategiassa uskotaan lämmityksen energiatehokkuuden parantuvan ja päästöjen pienentyvän sääntelyllä ja kuluttajien tietoisuuden lisäämisellä päästöohjauksen sijaan.
– Suomessa investointiympäristö kustannustehokkaille energiatehokkuusinvestoinneille on suotuisa, mikä on johtanut hyviin tuloksiin. Näin soisi myös muualla Euroopassa olevan. Tähän tarvittaisiin EU:ssa toimivaa päästöjen hinnoittelun lisäämistä ja erilaisten markkinoita pahasti vääristävien hintasääntelyn, tukien sekä regulaation poistamista, Jari Kostama korostaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina heikennetty kaukolämmön ja yhteistuotannon asemaa korottamalla toistuvasti kaukolämmön veroja, vaikka sitä rasittaa myös verotuksen kanssa päällekkäinen päästökauppa.
Kostaman mielestä nyt olisikin tärkeää arvioida, miltä osin kansallinen politiikka on ristiriitaista EU:n politiikan kanssa.