Ryhmä Aalto-yliopiston tutkijoita on mallintanut, mitä energian tuonnin päättyminen Venäjältä merkitsee Suomen sähköjärjestelmälle. Tuonnin päättyminen kuormittaa järjestelmää, mutta toisin kuin tutkijat esittävät, ei vaaranna sitä.
Viime vuonna Venäjältä tuotiin reilut kymmenen prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä, ja samaan aikaan Viroon vietiin melkein sama määrä Viron lopetettua sähköntuonnin idästä. Vuonna 2020 Venäjältä tuotiin sähköä alle neljä prosenttia kulutuksesta, koska pohjoismainen sähkö oli ennätyksellisen halpaa
– Sähkökauppaa käydään markkinoilla, ja hinta ohjaa ostokäyttäytymistä ihan niin kuin ruokakaupassakin. Jos Venäjältä ei tuoda sähköä, katetaan kysyntä muulla sähköllä. Ja vaihtoehtoja on tarjolla, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa tiedotteessa.
Suomessa kulutetusta sähköstä noin viidennes on kuluneina vuosina tuotu ulkomailta, erityisesti Ruotsista, ja vähemmässä määrin Norjasta ja Venäjältä. Salomaan mukaan Olkiluoto 3:n käyttöönotto ja tuulivoiman lisääminen nostavat energiaomavaraisuutta merkittävästi.
– Suomi on edelleen osa yhteispohjoismaisia ja eurooppalaisia sähkömarkkinoita, joten maakohtaisen sähköpulan näkymä voi perustua vain siirtoyhteyksien riittämättömyyteen. Niitä kehitetään jatkuvasti.
– Meillä ei ole ajankohtaista huolta sähkön riittävyydestä, mutta energian hinta tulee olemaan hyvin vaihteleva lähitulevaisuudessa, Salomaa toteaa.
– Manner-Euroopan hintakriisi heijastuu siirtoyhteyksien myötä myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille, vaikka energiakriisin myötä kallistuneiden fossiilisten polttoaineiden osuus pohjoismaisesta sähköntuotannosta on hyvin vähäinen. Tässä joudumme vähän maksamaan toisten synneistä, Salomaa jatkaa.
Hänen mukaansa huonoimpien skenaarioiden toteutuminen edellyttäisi käytännössä huomattavasti nykyistä vakavampaa ja myös Suomea ja Ruotsia suoraan koskevaa kriisitilannetta.
– Jos ulkomaankauppa olisi laajasti häiriintynyt, todennäköisesti myös kotimaisesta energiaintensiivisestä teollisuudesta osa keskeyttäisi toimintansa – muistakin kuin sähkön riittävyyssyistä. Tällöin kotimainen sähkön kysyntä tietenkin vähenisi olennaisesti.
On tärkeää, että erilaisiin tilanteisiin varaudutaan ja mietitään ratkaisuja. Silti Salomaan mielestä olisi toivottavaa, että skenaarioita laadittaessa huomioitaisiin laajemmin erilaisia kysyntään ja tarjontaan vaikuttavia tekijöitä.
– Suomi on pidemmällä vihreässä siirtymässä kuin Manner-Eurooppa, sillä fossiilisten polttoaineiden osuutta on korvattu bioenergialla, tuulivoimalla ja Olkiluoto kolmosen myötä myös ydinvoimalla. Tämä helpottaa tilannettamme verrattuna melkeinpä mihin tahansa muuhun Euroopan maahan verrattuna, poislukien läheisimmät energiakumppanimme Ruotsi ja Norja, Salomaa sanoo.