Hallitus esittää voimalaitosten kiinteistöveron tuntuvaa korottamista vuoden 2019 alusta. Muutos nostaisi voimalaitosten verorasitetta 13 prosentilla ja koskisi tuuli-, vesi- sekä ydinvoimaa.
Energia-alaa edustavan Energiateollisuuden (ET) toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan esityksestä ei välity ymmärrys sähköntuottajien vaikeaan kilpailutilanteeseen, eikä sen kohdistumisesta vain pieneen joukkoon tuottajia.
– Korotus kohdistuu kotimaiseen ja päästöttömään sähköntuotantoon. Suomessa sähköä tuottavat voimalaitokset ovat heikkojen sähkön markkinahintojen takia jo nyt tilanteessa, jossa voimalaitoksiin investoimista joudutaan jatkuvasti pohtimaan. Esitys on voimakkaassa ristiriidassa päästöttömän sähköntuotannon edistämisen kanssa, hän kritisoi.
Leskelän mukaan hallituksen esityksellä vaikeutetaan suomalaisten päästöttömän sähkön tuottajien kilpailuasemaa.
– Energia- ja ilmastopolitiikan sekä kotimaisen sähköntuotannon säilymisen näkökulmasta Suomen hallituksen näyttämä suunta on väärä. Aikaisempi yhteisymmärrys verotason kireydestä suhteessa kilpailijamaihin näyttää kadonneen, hän sanoo.
Hämmennystä lisää se, että veroesityksellä hallitus kurittaa vesivoiman tuottajien omaehtoisia mahdollisuuksia toteuttaa kalakantojen hoitotoimia, mutta osoittaa toisaalla lisärahan kalateiden kunnostukseen.
Kaukolämmön ja yhteistuotannon kilpailukykyä heikennetään
Hallitus esittää 45 miljoonan euron korotuksia lämmityspolttoaineiden veroihin vuodelle 2018. Valtiontalouden kehyksissä korotus oli sovittu tehtäväksi vuoden 2019 alusta, joten hallitus poikkeaa tältäkin osin omista sopimuksistaan.
– Sekä korotuspäätös että aikataulun muutos ovat osoitus epäjohdonmukaisesta päätöksenteosta. Korotus heikentää kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukykyä ja nostaa erityisesti kaupungeissa asumiskustannuksia, ET:n Leskelä harmittelee.
Hallitus on asettanut itselleen tavoitteen puolittaa fossiilisen öljyn käyttö lähimmän 13 vuoden aikana. Energiateollisuuden mukaan tavoite olisi saavutettavissa pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella päätöksenteolla.
– Hallitus saavuttaisi asettamansa tavoitteet parhaiten siirtämällä verotuksen painopistettä hiilidioksidipäästöjen verottamisen suuntaan. Se tarkoittaa energiakomponentin tuntuvaa alentamista ja hiilidioksidikomponentin korottamista vastaavasti, ET:n toimitusjohtaja Leskelä sanoo.