– Nyt on tärkeää, että edistämistoimet pannaan ripeästi toimeksi, jotta autokauppa ei jää odottamaan ja Suomi pääsee aidosti mukaan liikenteen murrokseen ja hyötymään älykkään liikenteen ympärille kehittyvästä liiketoiminnasta, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Energiateollisuuden mielestä kansallisen energia- ja ilmastostrategian haastavin tavoite on vastata ns. taakanjakosektorin kansalliseen 39 prosentin päästövähennystavoitteeseen.
– Strategia asettaa liikenteelle merkittävän vähennystavoitteen ja linjaa toimenpiteistä tämän saavuttamiseksi. On hyvä, että hallitus päättää edistää monipuolisesti eri käyttövoimia, koska tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan niitä kaikkia, Leskelä sanoo.
– Strategian mainitsemat vähäpäästöisten autojen hankintaan kannustava verotus ja hankintatuki ovat erinomaisia välineitä saada liikenteeseen lisää sähköautoja ja älyä ja sitä kautta välineitä kysyntäjouston lisääntymiselle. Myös latausverkoston investointeihin kannattaa satsata – määräaikaisen pienimuotoisen investointituen vipuvaikutuksella saadaan muutamassa vuodessa aikaan kattava sähköautojen pikalatausverkosto. Näistä toimista pitääkin valmistella nopeasti esitykset ja saattaa ne ripeästi toimeen, Leskelä linjaa.
Tuilla ja veroilla ei pidä heikentää yhteistuotannon ja kaukolämmön edellytyksiä
Leskelän mukaan hallitusta on syytä kiittää myös kirjauksesta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämmön aseman turvaamisesta. Yhteistuotanto on paitsi energia- ja kustannustehokas tapa tuottaa sähköä ja lämpöä, myös aivan keskeisessä roolissa suomalaisen sähköjärjestelmän säädettävyyden ja tehon riittävyyden kannalta.
– On tärkeää, että jatkossa hallituksen tukiin ja verotukseen liittyvät päätökset pitävät kilpailuaseman lämmitysmarkkinoilla neutraalina ja varmistavat, että sähköjärjestelmän säädettävyys ja kyky tuottaa tehoa eivät heikenny, Leskelä sanoo.
Tuotantotukijärjestelmän oltava aidosti teknologianeutraali
Hallitus on linjannut uuden sähkön tuotantotukijärjestelmän käyttöönotosta. Energiateollisuus pitää uutta tuotantotukijärjestelmää tarpeettomana, koska uusiutuvat sähkön tuotantomuodot ovat jo kilpailukykyisiä vaihtoehtoihin verrattuna.
– Tekemällä tukijärjestelmästä ajallisesti ja volyymiltään rajoitetun, hallitus lähettää onneksi markkinoille vahvan viestin siitä, että nyt valmisteltava tukijärjestelmä on lajissaan viimeinen. Tuotantotukiin perustuvien investointien aika loppuu siis hyvin pian, Leskelä toteaa.
Hänen mukaansa on välttämätöntä, että uusi tuki tulee olemaan teknologianeutraali eli avoin kaikille uusiutuville tuotantomuodoille, myös vesivoimalle ja uusiutuvia polttoaineita käyttävälle yhteistuotannolle. Tämä on myös paras tapa varmistaa tukijärjestelmän kriteerinä olevan kustannustehokkuuden toteutuminen.
– Yhtä tärkeää on, että järjestelmästä rakennetaan mahdollisimman markkinaehtoinen, mikä tarkoittaa käytännössä markkinahinnan päälle laskettavaa kiinteää preemiota takuuhinnan sijaan. Ei voi olla niin, että samoilla markkinoilla toimiva uusiutuva sähköntuotanto toimii eri pelisääntöjen varassa.
Kivihiilestä luopumiseen ei tarvita uutta lainsäädäntöä
Strategia linjaa, että kivihiilestä luopumiseen valmisteltaisiin uutta lainsäädäntöä. Leskelän mielestä tällaisen lain säätäminen on lopputuloksen kannalta turhaa, sillä kivihiilen osuus primäärienergiasta laskee jo nykytoimin noin yhden prosentin tasolle vuoteen 2030 mennessä.
– Hyötyjen sijaan lakiin perustuvalla mahdollisella hiilen käyttökiellolla olisi huomattavia kielteisiä vaikutuksia polttoainemarkkinoille ja huoltovarmuudelle. Se myös omalta osaltaan vaikeuttaisi yhteistuotannon asemaa, Leskelä muistuttaa.