– Tärkeintä on se, että ilmastonmuutos otetaan vakavasti. Hallitusohjelman tavoitetaso on erittäin kunnianhimoinen, ja jokaisella toimialalla täytyy tehdä merkittäviä muutoksia, että päästään maaliin. Suurimmat haasteet ovat liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa. Energia-alasta tämä tavoite ei jää kiinni, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Energiateollisuus julkaisi viime syksynä oman tiekarttansa hiilineutraaliin energiajärjestelmään. Maaliksi asetettiin 2030-luvun loppu, hallituksen linjaus merkitsee tähän kiristämistä.
– Energiateollisuus selviää asetetusta tavoitteesta, mutta työtä se toki vaatii. Sähköveron edullisemman II-veroluokan laskeminen EU:n minimitasoon edistää koko Suomen kilpailukykyä. Lisäksi kaukolämmityksessä hyödynnettävien lämpöpumppujen ja datakeskusten hukkalämmön siirtäminen samaan veroluokkaan ovat kaivattuja linjauksia, Leskelä sanoo.
Hallitusohjelmassa linjataan, että energiaverotus kaipaa kokonaisuudistusta.
– Jos energiaverotuksen painopiste on haittojen verottamisessa, veropohja pettää aika pian. Haittojen tuottamisen kustannukset nousevat jatkuvasti päästökaupan kautta. Kotimaisessa energiaverotuksessa on lähdettävä siitä, että verotus kannustaa lisäämään sähkön käyttöä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille. Sähkö on 80-prosenttisesti hiilineutraalia jo nyt, ja sähköntuotannon päästöt putoavat marginaalisiksi vuoteen 2030 mennessä, Leskelä sanoo.
Hänen mukaansa tärkein työ ilmaston hyväksi tehdään päästökauppaa sääntelevässä EU:ssa. Ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö vähenee koko ajan, koska päästökaupan mekanismit ovat alkaneet purra ja päästöjen hinnat ovat nousseet tuntuvasti kuluneina vuosina.