Energia-ala kertoo investoivansa joka vuosi noin 2,5 miljardia euroa puhtaaseen tuotantoon ja energian jakeluun eli yhteensä vuoteen 2035 mennessä 40 miljardia euroa.
– Investoinnit tehdään hiilineutraalin tulevaisuuden mahdollistamiseksi. Summat ovat suuria, ja ne kohdentuvat tasapuolisesti maan eri osiin. Keskeisintä on johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä toimintaympäristöstä. Tämä on hallituksemme keskeisin energiapoliittinen tehtävä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Hänen mukaansa elvytysresurssit pitää suunnata sinne, missä päästöjen vähentäminen on haastavampaa, eikä puhdasta teknologiaa ole vielä olemassa.
– Budjettiriihessä on hyvä ymmärtää, että kaavailtu polttoaineverojen korotus pitää toteuttaa porrastetusti vaalikauden aikana hallitusohjelman mukaisesti. Energia-alan investointien sykli vaihtelee parista vuosikymmenestä jopa sataan vuoteen. Hallitusohjelmasta poikkeaminen olisi lyhytnäköistä ja nakertaisi yritysten luottamusta poliittisesti sovittuihin asioihin, joihin investoinnit perustuvat, Leskelä sanoo.
Eri toimialojen päästövähennykset perustuvat sähkön käytön lisäämiseen, joten sähkön kysyntä nousee tulevaisuudessa.
Leskelän mukaan energia-ala kykenee tekemään tarvittavat investoinnit ilman julkista tukea.
– Elvytysrahoja ei tarvita vauhdittamaan tuotantoon suuntautuvia investointeja poikkeustilanteessakaan. Tuet on syytä kohdentaa tutkimukseen ja uusien teknologioiden pilotointiin.
Leskelän mukaan investointien tekijät tarvitsevat kuitenkin näkymän energiaverojärjestelmän tulevaisuudesta.
– Tämän takia odotamme moneen kertaan luvatun pitkän aikavälin tiekarttatyön käynnistymistä energiaverotuksen tulevaisuudesta, hän sanoo.