Tästä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä 56 prosenttia suomalaisista. Vajaa kolmannes (30 %) on eri mieltä. Yhdeksi valtioksi Suomea ja Ruotsia ei kuitenkaan haluta, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Voimakkaimmin Ruotsia pitävät tärkeimpänä yhteistyökumppanina keskustan kannattajat (78 %), ruotsin- tai kaksikieliset (77 %) ja yli 65-vuotiaat (76 %). Puolet perussuomalaisten kannattajista (51 %) ja työttömistä (50 %) on eri mieltä väitteen kanssa. Sosiaalisen hyväosaisuuden kasvaessa lisääntyy myös niiden osuus, jotka arvostavat yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Suomalaisten suopeus Ruotsia kohtaan ei kanna kuitenkaan niin pitkälle, että haikailtaisiin maiden liittymistä yhteen yhdeksi valtioksi. Kansalaisista vain alle kymmenesosa (8 %) toivoo, että Suomi ja Ruotsi liittyvät jälleen yhdeksi valtioksi. Vastustajia on yhdeksän kymmenestä (88 %).
Ruotsin- tai kaksikielisten keskuudessa haaveita valtioiden yhdistymisestä on reilulla neljänneksellä (29 %). Miehet (13 %), alle 34-vuotiaat (15 %), opiskelijat (14 %) ja STTK:n jäsenet (14 %) ovat muita hieman suopeimpia valtioiden yhdistämiselle.
SDP:n kannattajista lähes joka viides (18 %) on valtioiden yhdistämisen kannalla, kun keskustan kannattajista vain virhemarginaaliin mahtuva kolme prosenttiyksikköä (3 %).
Varsin tyypillinen stereotypia, yleistys, on väittää suomalaisten kadehtivan ruotsalaisia ja heidän saavutuksiaan. Asiaa testattiin kyselyssä väitteellä ”suomalaiset ovat kateellisia ruotsalaisille Ruotsin menestyksestä eri elämän aloilla”. Niukka enemmistö (52 %) hyväksyy kateusteesin ja reilu kolmannes (36 %) kieltää sen.
Ruotsin- tai kaksikieliset (67 %) ja korkeasti koulutetut (64 %) uskovat muita useammin, että suomalaiset ovat ruotsalaisille kateellisia. Vähemmän koulutetut (46 %), keski-ikäiset (48 %) ja työntekijät (45 %) olevat eivät ole vakuuttuneita suomalaisten kademielialasta. Puoluekannan mukaan etenkin perussuomalaisten kannattajat (47 %) ovat taipuvaisia tyrmäämään teesin suomalaisten kateellisuudesta.
Kyselytutkimus on toteutettu yhteistyössä KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön, Suomen kansallismuseon, Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimusaineisto on koottu Kantar TNS Oy:n Gallup Kanavalla 17.–23.1.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1105. Vastaajat edustavat maamme 18–75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali koko aineistosta on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.