Sisäministeriö on esittänyt pelastuslaitosten vähentämistä vuoden 2016 alusta nykyisestä 22:sta yhteentoista. Ministeriön mukaan tavoitteena on toteuttaa uudistus siten, että palvelutaso säilyy. Paloasemaverkostoa ei harvenneta, eikä miehistön määrää vähennetä. Pelastustoimen järjestelmä pysyy kunnallisena järjestelmänä.
Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta.
Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista ja tehokasta. Vuonna 2014 vastaajista 98 prosenttia arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 prosenttia ammattitaitoiseksi ja 98 prosenttia tehokkaaksi.
Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan.
Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. Vastaajista 62 prosenttia toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä 38 prosentille ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 prosentille vastaajista.
Vastaajista 55 prosenttia pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 prosenttia ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä.
Omatoiminen varautuminen parantunut
Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, sillä 97 prosentilla kotitalouksista on palovaroitin.
Palovaroittimen toimintakuntoa ei kuitenkaan tarkisteta tarpeeksi usein. Vastaajista 13 prosenttia tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 jopa 22 prosenttia kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa.
Sammutuspeite löytyy yhä useammasta kodista. Talouksista 58 prosenttia omistaa sammutuspeitteen, kun vuonna 2002 määrä oli vain 18 prosenttia.
Omakotiasukkailla on eniten sammutusvälineitä. Sammutuspeite löytyy omakotitalouksista 77 prosentilla ja käsisammutin 57 prosentilla.
Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron 112. Vastaajista 96 prosenttia osasi kertoa numeron spontaanisti oikein.
Yleisen vaaramerkin tunteminen on vähentynyt. Vuonna 1992 vaaramerkin tunnisti 61 prosenttia vastaajista, vuonna 2014 osuus oli 38 prosenttia.
Vastaajista 67 prosenttia on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa, ja 57 prosenttia on osallistunut poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Asuinrakennuksen poistumisharjoitukseen on osallistunut vain 10 prosenttia vastaajista.
Tutkimuksen toteutti sisäministeriön toimeksiannosta TNS Gallup. Tutkimus toteutettiin nyt kahdeksannen. Tutkimukseen haastateltiin 1003 henkilöä 8.1-3.2.2014 välisenä aikana ja se edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä.