Erityisesti Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tukee 96 prosenttia kansanedustajista, ilmenee Ulkopoliittisen instituutin uudesta tutkimuksesta.
Vastanneista kansanedustajista kaksi kolmesta (66 %) ei halua, että Suomi pyrkisi Naton jäseneksi. Noin kaksi kymmenestä (22 %) pitää jäsenyyttä toivottavana. Hallituspuolueiden vastanneista jäsenistä yhdeksän kymmenestä (92 %) ei halunnut, että Suomi pyrkisi Naton jäseneksi, kun oppositiopuolueissa istuvista neljä kymmenestä (42 %) haluaisi, että Suomi pyrkisi jäseneksi.
Vastanneista kansanedustajista 86 prosenttia tuki nykyisenkaltaista, miehille pakollista ja naisille vapaaehtoista asevelvollisuusjärjestelmää. Ammattiarmeija ei saanut yhtään kannatusta. Kaikille vapaaehtoista järjestelmää tuki neljä prosenttia vastanneista.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak kysyi kansanedustajien näkemyksiä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta viime vuoden lopussa. Tuloksia hän vertaili kansalaisten näkemyksiin, joita Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on selvittänyt niin ikään ennen vuodenvaihdetta.
Tuloksista käy ilmi, että kansalaiset ja kansanedustajat ovat pitkälti samaa mieltä useista turvallisuuspolitiikan kysymyksistä.
Erot hallituksen ja opposition välillä liittyvät miellettyihin uhkakuviin. Salonius-Pasternakin tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos huolettaa 85 prosenttia hallituspuolueiden kansanedustajista ja 63 prosenttia opposition edustajista. Hallituspuolueiden edustajista 88 prosenttia on joko paljon tai jonkin verran huolissaan poliittisista ääriliikkeistä, kun vastaava luku oppositiossa on 62 prosenttia.
Sota Ukrainassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne huolestuttivat jonkin verran noin puolta vastanneista kansanedustajista, mutta vain noin joka kymmenennelle nämä kaksi aiheuttivat paljon huolta.
Kaikille kansanedustajille lähetettyyn kyselyyn vastasi vain 50 kansanedustajaa eli vastausprosentti oli 25 prosenttia.