Suomalaisista hyväksyy elvytyspaketin (55 %) EU:n yhtenäisyyden ja koossapysymisen vuoksi. Enemmistön (56 %) mielestä elvytyspaketti myös turvaa markkinoiden luottamuksen ja estää suuren talousromahduksen EU-alueella.
Toisaalta puolet suomalaisista arvioi EU:n elvytyspaketin heikentävän liiaksi Suomen taloutta (51 %) ja sen olevan turhanaikainen tulonsiirto etelän EU-maille (48 %).
Enemmistö vastaajista myös tyrmää sen, että EU-maissa elvytysrahat käytettäisiin oikeisiin (hyödyllisiin) tarkoituksiin (52 %). Lähes joka toinen katsoo, että Suomen olisi pitänyt itse lainata 6,6 miljardia ja elvyttää sillä vain omaa talouttaan (44 %).
Kansalaiset jakaantuvat kahteen tasavahvaan leiriin, kun tiedustellaan näkemyksiä elvytyspaketin hyödyistä Suomelle. Kaksi viidestä (39 %) arvioi, että Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttämisestä on hyötyä myös Suomen viennille. Samansuuruinen joukko torjuu tällaisen olettaman (41 %).
Kaksi viidestä (40 %) uskoo, että elvytyspaketin ansiosta Suomi hyötyy ja pääsee osaksi muiden maiden elvytystä. Vastaavansuuruinen joukko on epäuskoinen.
Huomattavalla osalla suomalaisista ei ole mielipidettä osaan EU:n elvytyspakettia sivuavia kysymyksiä. Yli neljänneksellä (28 %) ei ole mielipidettä siihen, olisiko ollut parempi, että Suomi olisi itse lainannut 6,6 miljardia ja elvyttänyt sillä vain omaa talouttaan.
Kolmannes (34 %) ei osaa ottaa kantaa siihen, onko EU:n elvytysrahan jakaminen turhaa, koska se tapahtuu todennäköisen nousukauden aikana.
Ikääntyneet suhtautuvat elvytyspakettiin suopeammin kuin nuoret. Nuorten (18–30-vuotiaat) keskuudessa on keskimäärää enemmän niitä, joiden mielestä elvytyspakettia ei pitäisi hyväksyä, vaikka seurauksena olisi EU:n toimintakyvyn ja aseman heikentyminen maailman taloudessa.
Puoluekanta vaikuttaa selvästi elvytyspakettia koskeviin väittämiin. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat ovat muita selvästi alttiimpia hyväksymään elvytyspaketin ja uskomaan sen hyötyihin Suomelle ja koko EU:lle.
Keskustan, kokoomuksen ja ryhmän muut (RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt) kannattajat ovat merkittävästi kriittisempiä. Näiden puolueiden kannattajien enemmistö arvioi, että elvytyspaketti heikentää Suomen taloutta liian paljon ja epäilee, ettei se hyödytä Suomea ja on turha tulonsiirto etelän EU-maille.
Kriittisimpiä ovat perussuomalaisten kannattajat, joiden selvä enemmistö ei näe mitään hyvää mistään näkökulmasta koko elvytyspaketissa. Valtaosan mielestä Suomen olisi ollut parempi lainata itse elvytysrahat ja käyttää ne omiin tarkoituksiin.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta muiden puolueiden kannattajien enemmistö uskoo, että elvytyspaketti estää talouden romahdusta EU:n alueella. Sama enemmistö pitää Suomen edun mukaisena EU:n koossapysymistä ja yhtenäisyyttä.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 9.–15.4 2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1[nbsp]035. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Väitteiden sisällöllinen kirjo oli moniaineksinen ja ristiriitainen, aivan kuten asiasta käytävä julkinen keskustelukin, josta kysymysosiot on johdettu. Kysymyssarjan aluksi vastaajille kerrottiin, että EU:n elvytyspaketin koko on 750 miljardia euroa, josta 390 miljardia on suoria avustuksia eri maille. Suomi on paketissa nettomaksaja. Suomi on saamassa noin 2,7 miljardia kolmen vuoden aikana ensi vuodesta lähtien. Suomen arvioitu maksuosuus on 6,6 miljardia, joka maksetaan vuosien 2028–2058 aikana.