– Uskon, että ravintolat saavat vielä suoraa rahallista tukea valtiolta. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen, jolla ravintolat suljettiin, oli aika yksiselitteinen. Eduskunta edellytti, että sulkemisesta aiheutuvat kohtuulliset vahingot korvataan ravintoloille. En ole vielä heittänyt kirvestä kaivoon, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi Verkkouutisille.
Hallitus ei päättänyt ravintoloiden tukipaketista kehysriihessä, mutta ravintolayritykset voivat hakea normaalisti muita yritystukia. Eduskunta hyväksyi ravintoloiden sulkemista koskevan lainsäädännön yhteydessä lausuman, jonka mukaan hallitus viipymättä ryhtyy toimiin, joilla tarvittaessa tuetaan ravintolayrittäjien toimeentuloa poikkeustilan ja sen purkamisen aikana.
Lapin mukaan tilanne toimialalla on todella heikko koronakriisin vuoksi.
– Hotelli- ja kylpylätoimiala porskuttaa sellaisella 1-3 prosentin käyttöasteella, ravintoloiden myynnistä on hävinnyt reilusti yli 90 prosenttia, kongressikeskukset ja messut ovat kiinni sekä kesää odottavat huvipuistot ja festivaalit ovat epätietoisuuden vallassa, Lappi kertoo.
Lappi korostaa kriisin tulleen aivan yllättäen, eikä siihen osattu varautua.
– Tilanne on se, että yritysten kassat ovat täysin tyhjiä. Kassojen tyhjyys johtuu siitä, että siitä hetkestä, kun myynti romahti, siihen hetkeen, kun saimme henkilökunnan lomautettua, kului yrityksen koosta riippuen 2 – 4 viikkoa.
– Sinä aikana, kun asiakkaita ei ollut mutta kaikki kulut juoksivat, kassat tyhjenivät siitä huolimatta, että saimme Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa sovittua yt-menettelyajan ja lomautusilmoitusajan lyhentämisestä.
Tuet kohdistettava työllistäviin yrityksiin
Lapin mukaan hallituksen sinänsä hyvät tukitoimet auttavat joitakin alan yrityksiä, mutta ne eivät auta millään tavalla ylivoimaisesti suurinta osaa toimialan yrityksistä.
– Kyse on esiselvitys- ja kehitysrahoituksesta, jota varten yrityksen täytyy esittää jokin liiketoiminnan kehittämismuoto. Mutta liiketoiminta on tällä hetkellä täysin pysähdyksissä eikä kassassa ole rahaa, joten tuet kohtaavat huonosti suurimman osan meidän toimialojemme yrityksistä, etenkin ravintolat.
Hänen mielestään hallitus on tehnyt hyvää työtä tukiessaan yksinyrittäjiä ja alle viiden henkilön yrityksiä, mutta nämä yritykset työllistävät matkailu- ja ravintola-alan yritysten henkilöstöstä huomattavan pienen osan, alle kaksikymmentä prosenttia.
– Nämä tuet eivät ole kohdistuneet niihin yrityksiin, joihin tukien pitäisi meidän mielestämme kohdistua. Eli tukien pitäisi kohdistua työllistäviin yrityksiin.
Keskeistä olisi Lapin mukaan saattaa työllistävät yritykset kriisin yli, jotta näille ihmisille olisi kriisin jälkeen olemassa työpaikat.
– En väheksy yksinyrittäjille kohdistettuja toimia, mutta tällä tavalla ei auteta matkailu- ja ravintola-alan työllistäviä yrityksiä kriisin yli.
– Toki jotkin yritykset ja varsinkin matkailualan yritykset voivat näitä tukia hakea menestyksellisesti.
Business Finlandin ja Ely-keskusten avustusvaltuuksia nostettiin.
– Mutta ongelmana on se, että muun muassa Business Finlandin avustus vaatii kahdenkymmenen prosentin omarahoitusta, joka on aika paljon tilanteessa, jossa esimerkiksi ravintoloiden kassat ovat aivan tyhjät.
Myös Finnveran takaukset kattavat vain kahdeksankymmentä prosenttia luotosta.
– Kaksikymmentä prosenttia jää pankin riskiksi, ja tässä on ihan selvästi käynyt niin, että pankit ovat tiukentaneet luotonantoa, nostaneet vakuusvaatimuksia ja nostaneet korkomarginaaleja.
– Tämä on jo tarpeeksi iso ongelma, mutta kun toimialan yritysten kassat ovat lisäksi tyhjät ja velkaakin on riittävästi, niin lisävelkaantuminen ei ole ratkaisu.
Räätälöity paketti ravintoloille
Lapin mukaan nyt tarvitaan toimialan yrityksille räätälöity erillinen korvauspaketti, jotta alan työpaikat voidaan säilyttää.
Hän korostaa, että yrityksiä uhkaa siirtyminen lomautuksista kymmeniin tuhansiin irtisanomisiin etenkin ilman valtion määräaikaisia tukitoimia. Myös konkurssit tulevat lisääntymään.
– Hallituksen pitää valita kumpi tie valitaan: Tuetaanko toimialamme yrityksiä, joihin koronakriisi on iskenyt suurista toimialoista kaikkein ankarimmin, vai sopeudutaanko niin, että yritykset menevät konkurssiin ja valtavat määrät ihmisiä jää työttömiksi.
Lappi toivoo myös vuokranantajien osoittavan vastuunkantoa. Enemmistö vuokranantajista on osoittanut välittävänsä matkailu- ja ravintola-alalla toimivien vuokralaistensa selviämisestä koronakriisin yli poistamalla vuokranmaksuvelvollisuuden tai alentamalla vuoksria.
Useat kauppakeskukset ja osa kunnista evät kuitenkaan ole tulleet vuokralaisiaan vastaan. Yritysten ajaminen konkurssiin ei ole vuokranantajienkaan etu, sillä uusia yrittäjiä kriisin jälkeen on vähän tarjolla.
Enemmän suoraa tukea
Lapin mukaan toimialan yritykset tarvitsevat ennen kaikkea enemmän suoraa valtion rahallista tukea.
– Yritykset eivät pysty maksamaan laskuja. Moni meidän jäsenyrityksistämme on keskeyttänyt laskunmaksun kokonaan, koska rahaa ei ole. Myös vuokranmaksu on keskeytetty.
– Jos näitä tukitoimia ei tule, miten yritykset maksavat työntekijöiden palkat ja lomakorvaukset, kun aikanaan kriisi päättyy ja paikat avataan?
Lappi korostaa kriisin iskeneen suurista toimialoista matkailu- ja ravintola-alaan ylivoimaisesti pahiten.
Hänen mukaansa matkailu- ja ravintola-alan verojalanjälki on 2,6 miljardia euroa vuodessa.
– Jos yrityksistä suuri osa menee konkurssiin, niin voi laskea, kuinka paljon valtio menettää verotuloja siksi, että palvelujen kysyntä ei palaa lähellekään ennalleen ja lisäksi tulevat työttömyyden hoidosta aiheutuvat negatiiviset taloudelliset ja inhimilliset seuraamukset.
– Kun rajoitukset poistetaan, kestää esimerkiksi hotellialalla kuukausia, kunnes asiakkaat saadaan takaisin, koska esimerkiksi Helsingissä yli puolet asiakkaista on ulkomaalaisia. Milloin ulkomaalaiset uskaltavat tulla tänne ja milloin liikematkustus elpyy?