Hukkaan heitetyn ruoan ilmastovaikutukset ovat elintarvikeviraston (Livsmedelsverket) mukaan samat kuin 200 000 auton päästöt vuodessa. Määrää voi verrata myös niin, että jätteisiin päätynyt syömäkelpoinen ruoka on arvoltaan 16–23 miljardia kruunua eli jopa 2,6 miljardia euroa.
Jos jätteisiin mennyt ruoka syötäisiin, ruotsalaiset säästäisivät kuukauden ruokakustannukset kansalaista kohden vuodessa.
Useimmat Ipsoksen haastattelemista ruotsalaisista eivät pitäneet omaa ruoan haaskaustaan ongelmana. Sen sijaan ”muut”, yhteiskunta ja muu maailma haaskaavat haastateltujen mielestä aivan kohtuuttomasti.
– Koska niin moni katsoo, ettei haaskaa ruokaa, voidaan olettaa, etteivät he myöskään tunne kiinnostusta muuttaa käytöstään. Mutta tosiasia on, että kaksilapsinen perhe voi ansaita 3 000 – 6 000 kruunua vuodessa syömällä kaiken ruoan sen sijaan, että heittää ruokaa jätteisiin, projektijohtaja Ingela Dahlin elintarvikevirastosta kertoo.
Kyselyyn vastanneista moni kokee liiankin yksinkertaisina ohjeet, joita elintarvikevirasto ehdottaa ruoan haaskauksen välttämiseksi. Yksi ohjeista on kehotus suunnitella ruokaostokset aiempaa paremmin.
– Ruoan hävikkiin ei useinkaan vaadita kummallisia toimia. Voi käyttää mielikuvitusta ja laatia ylijäämästä seuraavan alkuruoan. Sen voi myös pakastaa ja lämmittää sitten, kun ei ole aikaa laittaa ruokaa. Näin voi säästää sekä rahaa että aikaa samalla kun tekee palveluksen ympäristölle, Dahlin sanoo.
Ruotsin hallitus on antanut elintarvikevirastolle tehtäväksi vähentää ruoan hävikkiä yhdessä maatalous- ja ympäristöviraston kanssa. Projekti kestää ensi vuoteen saakka.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) muutama vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan Suomessa kotitaloudet pistävät roskiin viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. Suomalainen heittää vuosittain roskiin jopa 30 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Eniten heitetään pois vihanneksia ja kotiruokaa.